Jo vihertää ja visertää

                                        Kevätkonsertti on alkamassa, menossa äänen avaus.

Pari päivää on jo ollut havaittavissa vihreyttä puissa ja pensaissa. Lämpö ja kosteus auttaa siihen aina.Kevät on siirtymässä hiljallen kesäksi. Mallasveden pinta on ollut varsin korkealla ja nyt sitten kanavassa vesi vilistää ja jauhaa edullista energiaa teollisuudelle. Se on toki hyvä asia joillekkin. Ei sitä kuitenkaan tavallinen kuluttaja taida hyötyä sentin senttiä.


Paikallislehti jopa varoittelee uivista laitureista ja muusta irtotavarasta. kaikesta siitä mitä korkea vedenpinta on saanut liikkeelle. Vedenpinta on ikuinen kinan aihe, riippuen siitä kuinka kukin on laiturinsa rakentanut, korkean vai matalan veden aikaan. Niillä joilla on kelluvat laituriviritykset lienee vähemmän ongelmaa. Toki ankkuroinnin kanssa ja jäiden liikkumisessa on heilläkin joskus vaikeuksia.


Kaupungin katupölyä on näyttävästi pesty vesiletkuilla. Liikennetolppien viritystä ovat jotkut jälleen kummastelleet. On väitetty että nyt liikennekin sujuu paremmin kun muutama valotolppa on pois pelistä.


Avilonista ie olekaan paljoa viime aikoina puhuttu. Nyt uutisoidaan että jossain mitassa, varsin pienessä, käynnistyisi jonkun ajan kuluttua. Onko factaa vai toiveajattelua jää nähtäväksi. Pikkufirma Lamican sekin pääsi lehden palstalle kun irtisanoi 6 työntekijää. Suossa tarpomista taitaa olla tuonkin yrityksen taival.


Valkeakoskella on koulutkin puheenaiheena taas. Yksi koulu pääsi otsikoihin kun siellä oltiin järjestämässä mopokurssia. Ei onnistu sanoi opetuslautakunta. Sellaista se sitten on. Vanhaa Metsätietolaa manataan järjestöille tukikohdaksi.Varsinkin Haka liputtanee sille kun omat tilat on pakko tulevaisuudessa muuttaa muualle. Se vaan on kiinteistö joka ei ole kaupungin omistuksessa. Tämä asia ei joillekin tahdo mennä jakeluun.


Nyt sitten vihdoin ja viimein paloi tuo Pyörönmaan koulu. Siellähän se oli jo autuaasti nukkunut vuosikaudet "prinsessa Ruususen unta" ryteikön keskellä. Syttymissyykin lienee vielä tutkinnan alainen. Ei ole opinahjosta kuin piippu pystyssä. Pikkuasiahan tuo oli verrattuna vanhan yhteiskoulun ja lukion purkuun. Uutta nousee koko ajan tuolle tontille. Tietenkin kaupallisiin tarkoituksiin. Kuinkas muuten.

Vapun saapuessa

Huomena on sitten taas Vappu. Kirjoitin sen varoiksi isolla alkukirjaimella, tuskin siitä kukaan kielipoliisi hermostuu. Vappu on aiemmin tarkoittanut sitä että juodaan simaa ja syödään tippaleipiä. Kuohuviinikin on sopivaa nautiskeltavaa. 


Kadut ja aukiot täyttyvät iloisista ihmisistä. Kuuluu jostain reipasta torvimusiikkia ja kuorolaulua. Kun kaiken vielä kruunaisi lämmin leppoisa sää, voisi juhlakansakin olla tyytyväinen.


Takuuvarma oli Ay- väen ja poliittisen vasemmiston yhteinen vappukulkua. Parhaimmillaan se kulkue oli väkirikas ja pitkä. Liput ja panderollit hulmusivat ja plakaattien iskulauseet korostivat toveruutta ja rauhaa maailmaan. 


Vapputapahtuma on siirtynyt vanhaan Jylhävaaraan. Toivoa sopiikin että se laukaisee ihmiset liikekannalle ja nauttimaan paikallisesta vapputunnelmasta. Sitä tämä ankea aika vaatii. Pitkä perinne punaisten haudallakäynnissä Hauhollakin säilyy. Perinteet ovat linkki menneeseen. Eikä aina niin mukaviin asioihin. Kansakunnan eheytyminen on pitkä prosessi. 


Maan hallituksessa istuvat tänäpäivänä myöskin SDP ja Vasemmistoliitto yhdessä Kokoomuksen, RKP:n ja vihreitten kanssa. Superjytkypuolue Perussuomalaiset katselevat maan johtamista opposition aitiosta käsin. Se kalvaa kannatusta muiden toilailujen ohessa. Timo Soinilla on työtä laumansa kaitsemisessa.


Perustäti Ruohonen-Lerner näpylöi jotenkin kummasti kännykkäänsä ja eduskuntaryhmälle tarkoitettu "rippi" siirtyi kaikkien edustajien puhelimeen. Vahinko vai todellinen tarkoitus. Koska systeemissä oli mukana tehovispilä Putkonen, jota myös kutsutaan kansan keskellä Persujen Troijalaiseksi. Niin, mikäpä oli todellinen tarkoitusperä.


Keskustapuoluekin on jonkinasteisessa kriisissä. Puheenjohtaja pitäisi valita. Ei löydy naisehdokasta lainkaan. Vanha kettu Pekkarinenkin ilmoitti luopuvansa kisasta. Syy on toki hyväksyttävä, hänet kun paketoitiin samaan pakettiin aina niin nuhteettoman (" en ole tehnyt mitään väärää) Väyrysen kanssa. Kuohuntaa siis on.


Ihmisillä ei kaikilla ole asiat hyvin. Niin on aina ollut ja on aina oleva. Yhteiskunta on kuitenkin turvaverkko joka tulee avuksi kun yksilöllä menee pahasti pieleen. Ainakin sen pitäisi kantaa huolta kaikista jäsenistään. Niistäkin joiden voimat eivät ilman apua riitä. 


Jokaisen on kuitenkin myös yritettävä itse. Väliinputomisestakin voi nousta. Se vaatii voimaa ja sisua. Yhteiskunta ei saa kuitenkaan muuttua niin kylmäksi ettei apua löydy niille jotka sitä todella tarvitsevat.

Laiturin laidalta

Sointulan ranta 27.4.2012

Sointulan venerannan laitureista on ollut pitkään puhetta.Ainakin veneilijät ovat valittaneet sitä että niiden kunto alkaa huolestuttamaan käyttäjiä. Useat ihmiset ovat kummastelleet sitä kun kaupunki varsin tehokkaasti kerää venepaikoista käyttömaksuja ja sitä kautta tuloa kustakin laiturista.

Olettaa sopii että kuntalaisten ilmoituksille edes kallistettaisiin jonkin verran korvia. Siis niiden joiden toimenkuvaan asia kuuluu. Tässäkin tapauksessa oli toisessa laiturissa oleva vene vaarassa vaurioitua. Onnistunut siirto laiturin toiselle sivustalle kuitenkin helpotti tilannetta.

Kaupungin puutarhan siirtyminen muualle tullee lisäämään muita ongelmia. Kun vastaavaa virkamiestä ei saa kiinni tai on lomalla tai puhelinnumero on muuttunut jne. On kuntalaisesta varsin turhauttavaa etsiä ratkaisuja tai henkilöä joka asian saattaisi ratkaista. Tässä tapauksessa yhteydenotto pariinkin valtuutettuun tuo tuskin ratkaisua asiaan. Se kai on tämänpäivän henki.

Siitä huolimatta Hyvää Vappua

Kunnan laituripolitiikka

Sointula 19.4.2012

Kun kunta on tarkoitettu palvelemaan asukkaitaan. Sen pitäisi tehdä se kaikilla sektoreilla missä myös rahastetaan. Kerätään maksuja palveluista. Yksi palvelu on vesien ympäröimässä kaupungissa laituripaikat.

Kun niitä rakennetaan ja kerätään käyttömaksuja, olisi kohtuullista että myöskin niitten kunnosta pidetään kohtuullisessa mittakaavassa huolta. Onko sitten näin ? Sointula kun ei kuulu aivan keskustaan, on havaittavissa selvästi se välinpitämättömyys joka esimerkiksi laiturien kunnosta huolehtimisessa vallitsee.

Tehokkainta lienee noissa laituripaikoissa maksun perintä. Sekin toimii siten että perintätoimisto kyllä hoitaa jos et asiaa itse ole muistanut. Tehokkuus on siis osittaista.

Sointulassa oli vielä muutama vuosi sitten myöskin uimalaituri joka oli rauhallisessa niemenkärjessä. Sekin vietiin pois kun tehtiin linjauksia missä palveluja tarjotaan ja missä ei.

Valkeakoskella on viime aikoina keskusteltu siitä mikä mättää kunnan omistamien kiinteistöjen hoidossa. Sama oireilu on myöskin monessa muussa asiassa. Joku voi väittää syyksi rahapulaa, joku työvoimapulaa.

Tilanne nyt viikkoa muöhemmin.

Kolmas näkökohta on ettei ole kunnallista / poliittista tahtoa hoitaa noita asioita kuntoon. Se on vähintäinkin kummallista.

Harhala, Pälkäne

Harhala 7.4.2012

Mallasselältä Pinteleeseen johtava kapea vesiuoma elää nyt keväällä vilkasta elämää. Vesilintuja on ruokailemassa sen matalissa rantavesissä. Sula alue laajenee päivä päivältä ja silmänruokaa riittää. Noin kolmekymmentä laulujoutsenta oli valinnut sen hetkeksi etappipaikakseen ja jatkoi rauhallista ruokailuaan rantamatalassa. Kevät etenee takaiskuista huolimatta.

Viialan Haihunkoski

Naapurikylän, Akaan Viialan kautta kulkee virta tai ajoittain puro jolle on annettu nimi Haihunkoski. Keväällä kun sulamisvedet lisäävät purojen voimaa on tuokin koski kelvollinen pistäytymispaikka. Parkkipaikka aivan vieressä, mutta kulkuväylät ovat huonojalkaiselle varovaisesti kuljettavia.

Kalastajilla on omat sympatiansa koskea kohtaan. Perhokalstajat sinne tulevat saalisonneaan koittamaan silloin kun aika on sopiva. Liekö myöskin Toutaimen kanssa taistelu saanut paikalle lisää suosiota. Harrastaa voi kalastusta sitten aivan lähiseudunkin puroissa.

Aprillipäivän touhua

Myllynkulma Humppila

Aprillipäivän ratoksi voisi aivan hyvin väittää ylläolevan kuvan olevan Niagaralta, mutta kun ei luonto anna periksi moista. Ei edes aprillipäivänä.

Sunnuntaipäivän viihteeksi ajelin aamulla Vuolteensillan sula-alueelle katselemaan vesilintujen kevätpuuhia. Sen mitä vähän lintuja tunnen niin Kanadanhanhia näytti liikkeellä olevan ainakin neljä kappaletta. Telkkiä uiskenteli kauempana muutama pari. Lintuasiantuntija Alanko näytti olevan myöskin liikkeellä. Vallonjärvellä oli hänen mukaansa eilen nähty pari kurkea.

Niin se on että lumikerroksen huventuessa näkyy se heti myös purojen ja jokien virtauksen kasvuna. Eikä tarvitse aivan Pohjanmaalle asti matkata että asia tulee todennetuksi.

Ennen aprillipäivää tuli Tarttilan suunnalta uutinen jonka mukaan Tarttilassa oli vieraillut lampaiden kimpussa susi. 5 lammasta on peto ottanut hengiltä. Napannut sisätiloista. Mitenkä sitten päässyt sisään? Onko kyseessä sittenkään susi? Lopettamispäätöksen se kuitenkin on jo saanut. Toisaalta onko peto sitten jotain aavistellut sillä tieto tänä aprillipäivänä on että susi olisi jolkotellut Mallasselällä kohden Pälkänettä.

Minkähän suuruinen liikekannallepano jo on suoritettu. Kohta paikallislehden etusivua varmaan koristaa kuva jossa "jahtiporukka" esittelee tiensä päähän päässyttä Susi-Hukkaa.

Vanhat työmyyrät

Ei kun - usvaa putkiin 25.3.2012

Piippukylässäkin sentään tapahtuu !

Talvi oli tullut takaisin ja Waltikan parkkipaikka kihisi nostalgiaa. Vanhoja työmyyriä käynnistettiin lumisen maiseman keskellä.

Taisivat kaikki sitten jopa käynnistyäkin.

Alla kuvia jotka ovat täynnä vanhaa nostalgiaa.

Punainen Bedford

Sininen Fargo

Kyllä se kohta käynnistyy...

Scania aamutunnelmissa.

Kyytiin vaan likka.

Paljonkohan sinne vielä mahtuu.

Hienokuntoinen CMC

Scanian tuulilasin puhdistus

Punainen pikku paloauto. International eli "Nassikka"

Vesi vanhin voitehista

Valkeakosken asujia on viimeisen vuoden aikana puhututtanut oman vesihuollon turvaaminen. Pitkän kädenväännön jälkeen on Tavase - hankkeesta päätetty irtautua. Vuosikausia jatkui vääntö asiasta, josta ei näyttänyt tulevan mitään lopullisen selvää.

Kunnon laskelmia kustannuskehityksestä ei tavalliselle tallaajalle ilmestynyt missään vaiheessa näkyville. Se on asia joka kummastuttaa- koska asiantuntemusta on koko ajan väitetty olevan pelissä riittävästi.

Joku asian eteenpäinviemisessä ontui. Sitten taisi loppua jo uskokin.

Eilispäivänä oli sitten Valkeakoski opistolla tilaisuus jossa keskusteltiin tästä asiasta, vesihuollosta yleisemminkin. Aika tosin rajoitti ja mikrofonin ja äänentoistolaitteiden temppuilu oli hiukan häiritsevää.

Asiantuntijat jotka olivat paikalla, esiintyivät niin kuin olettaa voi. Asiantuntevasti ja varsin rauhallisesti.

Yleisöä oli paikalla reilu viisikymmentä ja keskustelu oli suhteellisen laimeaa. Suurin puhti ja palo oli pois. Jokunen kestopoliitikko käytti puheenvuoron. Ne eivät asiaa sen kummemmin aiemmista kannanotoista muuttaneet.

Ei tullut myöskään ns. Tavase vastustajilta mitään uutta joka olisi lisännyt yleistä ymmärrystä.

Liekö se voiton jälkeistä raukeutta. Mitä lienee, vai onko tilanne jo kokonaan siltikään ratkennut.

Kummallista, perin kummallista on se, jos Tavasesta irtautuminen ja irtautumistapa ei ole selvillä poliittisilla toimijoilla. Osakeyhtiön kyseessä ollessa (maalikon mielestä) irtautua voi myymällä tai lahjoittamalla osakkeensa pois. Kynnyksenä on vain se, kuka ostaa ja mitä maksaa?

Vain hyvin pieni osa kulutettavasta vedestä on juoma ja elintarvikevalmistuksen tarvitsemaa vettä. Sen saannin turvaaminen on se pääpointti. Kunnan velvollisuus on hoitaa ja turvata se puoli niin ettei isoa ongelmaa tule. Elikkä olemassa olevat systeemit kuntoon, jos niissä korjattavaa on.

Suomessa vettä riittää. Käsittely, jakelu ja laadunvalvonta on käsitykseni mukaan varsin hyvässä kontrollissa. Nokian tapauskin ilmeisesti opetti jotain ja aiheutti järjestelmien tarkistuksia. Uskoisin että meilläkin systeemit käytiin läpi.

Moni muu maailman maa olisi onnellinen, jos se olisi juomaveden kanssa niin hyvässä asemassa kuin suomalaiset ovat.

Tilaisuus varmaan selvensi myöskin osaltaan käsitystä siitä mikä on pintavettä, pohjavettä ja tekopohjavettä. Samalla selkeni asiaan perehtymättömillekin se, mikä allas- ja sadetusimeytyksen käytännön ero on.

Virossa kylpemässä

Öinen vallisilta Pärnussa 2012

Kannattaako talvimatkailu Virossa ? Onko se edelleen edullista ja pelaavatko palvelut? Kysymyksiä alkaa tulla entistä enemmän. Euroopan taistellessa Kreikka ongelmansa kanssa, on suomalaisilla lähellä maa jossa on pitkä kylpyläperinne.

Lyhyt laivamatka ja sitten muutama tunti bussin kyydissä, joko Pärnuun, Saarenmaalle tai Haapsaluun. Rakvere on myöskin reilun tunnin automatkan päässä Tallinnasta. Toki Tallinnakin tarjoaa kylpyläpaketteja mutta hintataso on ollut jo pitkään varmassa nousussa.

Hintataso nousee tietenkin Tallinnan ulkopuolellakin, ei kuitenkaan aivan samassa tahdissa. Myöskin polttoaineen hinnannousu on selkeästi havaittavissa. Viime kesänä 95 maksoi yleisesti noin 1.22 - nyt hinta kivunnut 1.40 nurkille. Lähestyy siis hiljalleen Suomen hintatasoa.

Kokonaisuudessaan kylpyläviikko (8vrk) Pärnussa maksoi matkoineen muutaman euron alle 300 € hengeltä. Se sisälsi puolihoidon ja lääkärintarkastuksen lisäksi 2 - 3 hoitoa päivässä. Hoidot olivat hierontoja ja yrttikylpyjä. Lisäksi vaihtoehtoina oli suolahuone ja parafiinikääreitä sekä vesijumppaa. Hinnoissa on myös hotellikohtaisia eroja, uusimmat ja moderneimmat kylpylät ovatkin hitusen kalliimpia.

Säälle ei voi mitään. Näillä leveysasteilla se talvikin voi vaihdella. Nyt pyrytti lunta ja välillä kahlattiin loskassa. Kesä on toinen asia. Silloinkin saattavat sääolosuhteet heitellä. Eivät ole kesätkään veljiä keskenään.

Vehreät puistot ja runsas kulttuuritarjonta tuovat silti oman suolansa lomaan. Väkeä on enemmän liikkeellä ja uimaranta saattaa olla todella ruuhkainen.

Yhteinen valuutta Euro on helpompi käsitellä kuin erillinen vaihdettava raha. Selvempi siis, ja vekslaus jää unholaan heiluvine vaihtopalkkioineen. Pankkikortti antaa rahaa seinästä tuttuun tapaan.

Talven riemuja

Vironpoikien tyylinäyte.

Pakkasten mentyä tälläerää ohi, sai se ulkoilijatkin liikkeelle. Kävin jututtamassa kahta vironpoikaa jotka olivat lähteneet kalaonnea koittamaan. Kyselin myös jään vahvuutta, oli yli 10 senttiä. Varoittelin kuitenkaan edemmäs menemästä. Edessä olisivat petolliset virtauspaikat. Varustus oli muutenkin pojilla kelvollinen. Luksusta pilkkijakkaraan verrattuna oli muoviset puutarhatuolit.

Kovasti kyselivät hyviä kalavesiä, neuvoin sen minkä taisin. Näillä nurkilla on toki kalaa mutta myös vaarallista virtaamaa. Pojat lupasivat etteivät kauemmaksi mene.

*****

Sitten vuorostaan paikallista taiteilua Putaansillalla.

Tyylinäyte 1

Tyylinäyte 2

Putaansillan kaide houkutteli nytkin poikia lumilaudalla lasketteluun. Samat pojat olivat varmaan asialla jo viime talvena. Paikalla oli oikein kameramieskin filmaamassa laskuja. Samaa sain tehdä minäkin.

Talvi on nyt parhaimmillaan. Kevät koputtelee jo nurkan takana. Ei mene kuin kaksi ja puolikuukautta niin koivu saattaa olla hiirenkorvalla.

Kunttakartta uusiksi ?

Liikenteessä pitää olla pitoa, miten sitten kuntauudistuksessa?

Ollaanko oikealla tiellä? Kuntakartta on tulevaisuudessa hiukan toisen kaltainen, siis jos kaavailut menevät lävitse. Kaavailun (ehdotuksen) mukaan Valkeakoski, Akaa ja Urjala panisivat hynttyynsä yhteen. Pälkäneläisillä suotaisiin mahdollisuus valita Tampereen ja Valkeakosken välillä. Siinäpä heillä onkin pohtimista.

Koska kuntien pitää kuitenkin hoitaa monta asiaa siten että palvelutaso ei enään heikkene. Valkeakoskella tietenkin pohditaan (kuten muissakin nykykunnissa) Mitä se maksaa? Mikä on sen hyöty ja paranevatko palvelut.Esille nousevat mm:

• Terveydenhoito
• Vanhuspalvelut
• Koulutus ja lastenhoito
• Liikennejärjestelyt
• Turvallisuus ja poliisitoimi
• Pelastustoimi
• Vaikutus verotukseen ja taksoihin
• Päätöksenteon poliittiset suhteet (Kiinnostanee muitakin kuin Kepua)
• Vaikutus työpaikkoihin

Auttamatta pumpsahtaa uudelleen myöskin esille energiansaannin ja vesihuollon turvaaminen.

Asiat ovat senkaltaisia että niillä on vaikutusta jossain mittakaavassa jokaisen kuntalaisen elämään. Autoistumisesta huolimatta on olemassa tilaus sivukylän mummon kyyditykseen pikkupussilla asioimaan. Mielummin siten ettei tarvitse linjakyytiä odotella hyisessä viimassa.

Ajateltavaksi

Sijoituspaikka

Kylmä pakkaspäivä,

lumilapio oven vieressä.

Talon nurkat kuuraisina.

Oven edessä luiska.

Liu´un hiljaa oven läpi

kukaan ei näe,

ei kuule. ei havahdu.

Harmaapäisiä mummoja

istuu tuoleilla huivit päässä.

Jollain on keppi, toisella

rollaattori käsietäisyydellä.

Unelias rauha,

radiosta virrenveisuu.

Vispaava ryppyinen käsi

pyyhkäisee kosteata silmäkulmaa.

Suu puoliavoinna,

muistellen metsämansikoita.

Lukitut ovet

suljettu maailma.

Kuinka kauniita ovatkaan

lumivalkeat hiukset.

Seinäkellon alla mies

käy jatkuvaa talvisotaa

tik tak

Tasavallassa kaikki hyvin

Hyvin - ainakin siinä suhteessa että presidentti on jälleen valittu. Järjestysnumerolla 12 kansallisessa jatkumossa kirjataan nimi Sauli Niinistö. Kansa on valintansa tehnyt ja näillä mennään.

Äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Oliko sitten niin, että toinen kierros ei enään kaikkia innostanut. Tulos tuntui ennalta selvältä vaikka ehdokkaat eivät sitä myöntäneetkään. Ratkaisu oli omasta mielestäni odotettu.

Hyvä kisa kuitenkin siinä suhteessa että kumpikin esittivät oman kiiltokuvamaisen puolensa ja kamppailu käytiin herrasmiesmäisen arvokkaasti. Ei pahoja mokia kummallakaan. Suomi toki osoitti ymmärrystä ja suvaitsevuutta, tiettyyn rajaan asti. Se raja löytynee läheltä noita prosentteja.

Suomeen on puuhattu aikoinaan päämieheksi saksalaista prinssiä. No, ei tullut. Nyt kansakunta ei ollut valmis asettamaan kansakunnan keulakuvaksi miesparia. Se kynnys on aika korkea ylitettäväksi.

Mielenkiinnolla sitten odotellaan Niinistön presidenttikautta. Ulkoista edustavuuttahan tästä pariskunnasta löytyy. Parimalli sopii hiukan konservatiivisemmillekkin äänestäjille.

Tarja ja Pena saavat palata tavallisen kansalaisen arkeen. Tuskin heidän arkipäiväänsä täyttää pelkästään kauppalapun täyttö ja taistelu tiskivuoroista.

Seuraavissa itsenäisyysjuhlissa, jos kaikki hyvin menee, saattaa olla mukana 4 presidenttiä. Lisukkeena useampikin tappion kokenut presidenttiehdokas. Niin se vain menee.

Paloittelua

Pakkasten keskeltä putkahti sana Billerud. Useimmalle koskilaiselle silkkaa mystiikkaa. Ruotsin "Hannu Hanhet" ovat sitten valtaamassa konekantaa Tervasaaren porttien sisäpuolelta. Vanha arvostettu Yhtyneiden Paperitehtaiden Valkeakosken tehdas on muuttumassa sekatavarakaupaksi. Samojen aitojen sisällä on eri firmojen toimintaa ja tuotteita.

"Yksi tehdas, yksi liitto" oli takavuosien slogani jonka katveessa mentiin eteenpäin. Joskus vauhdilla, joskus ontumalla. Se murros, mikä suomalaisessa paperiteollisuudessa on nähty, tullee jatkumaan edelleenkin. Edessä on jatkuvan epävarmuuden tila. Se tuskin ketään kummemmin lohduttaa.

Tulevaisuus on hämärän peitossa, niin Euroopassa, Suomessa kuin Valkeakoskellakin. Naapurifirma Avilon joka suurehkolla rummutuksella syntyi ja pienellä pihinällä simahti. Vai nukkuuko se vain "Ruususen unta". Sitä on enään vaikea uskoa. Kokivatko koskilaiset omien silmiensä alla silmänkääntötempun.