sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kostianvirran taistelusta 300 - vuotta.






Kuvat: Veikko Järvinen

300 vuotta sitten käytiin Pälkäneen Kostianvirralla taistelu, jonka muistoksi on pystytetty patsas. Juhlatapahtumien kunniaksi se oli seppelöity ja kynttilälyhdyin iltaa varten valaistu.

Pälkäneen Kostianvirran taistelu käytiin Ruotsin kuninkaan Suomen armeijan ja Venäjän armeijan välillä 3.–6.10.1713. Se oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä suurta Pohjan sotaa (1700–1721).

Paikan vieressä on vanhoja vallikaivantoja joista osa on entistetty hirsivarustuksiksi. Valkeakoskea taistelu kosketti siltä osin että siellä oli olemassa pieniä suomalaisten varmistusosastoja. Vedenpinta oli Kostianvirrassa nykyistä pintaa korkeammalla.

Valkeakosken - Sääksmäen aluetta koskettivat myöskin Isonvihan tapahtumat. Tohaan isäntä vietiin vankeuteen venäläisten toimesta Liivinmaalle asti. 

Valkeakoskelle sijoitettu osasto yritti myöskin taistella venäläisiä joukkoja vastaan. Paetessaan omat joukot sytyttivät sääksmäellä kylän palamaan ja raunioitahan siitä syntyi. ( Lähde: Olli Vuorinen- Valkeakosken historia osa 1) 





Kartta vuodelta 1640. Linnosaari ja Apian eri uomat. ( Valkeakosken historia 1 - Olli Vuorinen)


Tähän ajanjaksoon (Pohjan sota 1700–1721) liittynee myös käsitys Linnosaareen sijoitetusta tykistä ja varustuksista. Linnosaaren nimi vanhassa kartassa on ollut myöskin Kiuassaari.

Lainaus:

Armfelt ryhmitti 3 400 miestä puolustamaan Pälkäneen Kostianvirran kapeikkoa. Parin kilometrin pituinen, kapea mutta syvä Kostianvirta laski Pälkänevedestä Mallasveteen.
Virran pohjoisrannalle rakennettiin varustuksia ja tykkipattereita. Loput miehistään Armfelt sijoitti vartioimaan rinnakkaisten teiden vesikapeikkoja muun muassa Tyrväälle, Tampereelle, Lempäälään ja Valkeakoskelle. Nostoväkeä hän ei yrittänytkään koota.




Lainaus päättyy.
 

  Venäläiset ylittivät rakentamillaan lautoilla Mallasselän Mälkiäisten kohdalla ja toivat tavaraa ylitse Pälkäneen puolelle. Taistelut Mälkilän maihinnousun jälkeen kääntyivät lopulta suomalaisten tappioksi. 

Armfeltin oli joukkoineen peräännyttävä Tampereelle ja edelleen Etelä-Pohjanmaalle. Satakunta ja Varsinais-Suomi siirtyivät venäläisten käsiin. He miehittivät nyt koko Etelä-Suomea.

Suomen armeijaa Kostianvirran taistelussa komensi kenraalimajuri Carl Armfelt ja venäläisiä amiraali Fjodor Matvejevitš Apraksin.

Parhaiten selvyyden taistelujen kulusta saa alla olevista linkeistä.

 http://www.lukio.palkane.fi/kostiantaistelu/kostanim.html


http://www.palkane.fi/kostianvirran-taistelukuvaus