tiistai 21. marraskuuta 2023

Pakolaisaalto rajoillamme.

Valkeakoskellakin on totuttu jo hieman eksoottisemman näköisiin kanssakulkijoihin kaduilla ja ostoskeskuksissa. Valtakadulla on toimipiste myöskin Ukrainalaisten auttamiseksi. Nyt tilanne Suomen rajoilla on taas ongelmasoitunut. Venäjän puolelta puskee kesäkamppeissa, polkupyöriä ja potkulautoja työntäen uutta vä- keä kohden raja-asemia. Osa niistä on suljettu ja piikkilangalla kysyntä rajalla kasvaa. Oletettavaa on että jokusia näistäkin uusista tulokkaista ajau- tuu jossain vaiheessa ajan kuluessa myöskin Piippukylään. Toiminta on venäläistä peliä näillä potkulautailijoilla.Hieno sana on "Hybridivaikuttaminen" - Kiusantekoa tuo on lähinnä. Olisi toivottavaa että tilanne tällä saralla rauhoittuisi.

maanantai 4. huhtikuuta 2022

maanantai 9. elokuuta 2021

Torronsuon maisemissa.

Torronsuon maisemissa on paljon tutkailtavaa. Suo on omanlaisensa ympäristö ja sisältä mielenkiintoista katseltavaa - kunhan vain silmä huomaa.
Sisiliskoja oli pitkospuiden reunamilla ottamassa auringonpaisteesta lisälämpöä.
Maisema avautuu avarana näkötornin huipulta, Sinne vie 95 askelmaa. Muutenkin se on helposti tavoitettavissa sillä parkkipaikalta on matkaa vain 300 metriä. Paikalla on myöskin keittokatos ja pöydät ruokailua varten. Ohessa on myöskin erillinen puucee rakennus helpotuapaikkaa etsiville.
Alueen opastetaulu löytyy parkkipaikan kupeesta ja siitä selviää eri reitit uusittuja pitkospuita pitkin. (8.8.2021)

keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Maskikausi jatkuu edelleen !

Niin se vain menee. Maskinkanto on ollut joi pitkään ns. Uusi normaali eli vakiintunut olotila. Vaikka koronatilanne on helpottunut ei siitä vielä ole eroon päästy. Rokotukset etenevät ja odotettavaa on että matkailukin alkaa edistymään kesän kuluessa. Vapautumisen oheen on tulossa näemmä ns. Rokotepassi joka saataisiin tulostettua omasta tietokannasta. Aika alkaa olla sille että ihmisten pinna on joissain suhteissa kovilla. Kestettävä vain on tämäkin kiusaus.
Koronakirous näkyy myöskin muussa toiminnassa. Ukkojen hallituskin sai vuosikertomukseensa kuvan joka kertoo karua kieltään aikakaudesta.

maanantai 18. tammikuuta 2021

Talvea pukkaa - vihdoinkin.

Vuoden vaihtumisen jälkeen meni jonkin aikaa ennenkuin talvi sai otteen. Kura ja vesikelit muuttuivat sitten pakkasiksi. Jäätä alkoi muodostua ja pilkkikausi aukesi. Maailmalla tapahtuu sen verran että Yhdysvalloissa vaihtuu ylihuomena presidentti ja Trump katoaa Valkoisesta talosta. Venäläinen oppositiopoliitikko Navalnyi palasi hoidosta Saksasta ja pidätettiin ja passitettiin heti selliin. Maailma kuohuu asian johdosta ja media käy kuumana. Koko baletti on vielä avoin ja viimeistä sivua ei tuossakaan tarinassa ole vielä avattu.
Sointulaankin on saapunut talvi. Verkkosaaren takaa näkyy usvan keskeltä alasajetun ( Säterin ) piipun jykevä hahmo. Paljon on tuokin laitos paikkakunnan elämänmenoon vuosien mittaan vaikuttanut. Luovutetun alueen Ensosta se siirtyi Valkeakoskelle ja antoi oman ansiokkaan panoksensa paikkakunnan kehitykseen. Nyt huilailee ja hiljalleen rapistuu vuosien kuluessa.

maanantai 6. heinäkuuta 2020

Vuodet vierivät - juna kulkee !



Kun tämä kevät ja kesä on menty Koronan varjossa, jonka rajoituksia on jo hiljalleen purettu. Se kuitenkin on siellä jossain taustalla. Mutta vuodet vierivät ja juna kulkee pienistä vastuksista huolimatta. Sateet piiskaavat maata. Ajoittain aurinko paistaa ja ruoho kasvaa.

Asia yhteys junan ja ajankulkuun. 53 vuotta sitten astelin huonosti sopivat saappaat jalassa Parolan PSK:n käytävillä. Tupa oli nimetty Luzenin taistelupaikan mukaan. Nyt samalla käytävällä astelee vanhimman pojan tyttö. Siis naiset armeijassa. No se perustuu vapaaehtoisuuteen. - vielä ainakin toistaiseksi. Osalla miehistä voimaamme näyttäisi olevan menossa alamäki. Ei muuta kuin lisää korvarenkaita ja vastaavaa rekvisiittaa.



Parolan hihalaatta. Laguksen nuolet.


Vuosi sitten syntymäkylän kirkon kävi ohimennen polttamassa häiriintynyt nuori mies. Elämä kuitenkin jatkuu ja kirkolla on suunnitelmat nousta tuhkan ja sammuneitten kekäleitten joukosta. Pari vuotta ja eiköhän paikalla ole jotain uutta.



Kiihtelysvaaran (Heinävaaran) maisemista lähti Juho Järvinen ( Jormanainen) vapaussotaan ja siitä muistona oli Pohjois- Karjalan ratsumiesten merkki. Siitäkin ajasta ovat vuodet vierineet ja ravaavien hevosten kavion kopse on hiljennyt. Aika oli ja vuodet ne ovat menneet.

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Kevätpommi - Korona





Hitunen maailmantilanteesta !

Kevään ollessa parhaimmillaan alkoivat uhkaavat pilvet kiivetä esiin taivaanrannan takaa. Koronavirus alkoi kaatamaan ihmisiä peteihin Kiinassa ja Euroopan puolella Italiassa. Niin se sitten levittäytyi kuin kahvitahra puhtaalla valkoisella pöytäliinalla. 

Lentoyhtiöitä ja matkailuun liittyviä organisaatioita ajautui vaikeuksiin. Rajoja suljettiin ja matkustajaliikenne hiipui. Lääketiede käynnisti valtavan tutkimus-ja kehityskampanjan löytääkseen lääkkeen ja parannuskeinon.

Kouluja suljettiin, tapahtumia peruutettiin niin urheilu ja kulttuuripuolellakin. Eri valtiot kautta rantain syyttelivät toisiaan, Osoittava sormi sojotti milloin itään, milloin länteen. Vaikea tilanna kaikkiaan.

Kaiken lisäksi Turkista päin vyöryi sotaa paenneita ihmisiä kohti Kreikkaa ja Eurooppaa. Tilanne siis elää kaiken aikaa. Kyynelkaasu leijailee Turkin vastaisten rajaaitojen takana. Joku suomalainen (varsin sivistynyt ja lukenut mies) haukkuu suomalaisten asennetta hävyttömäksi kun ei olla myötämielisiä uusien pakolaisanomuksien vastaanottoon. Kuvailee laajoin sanakääntein kuinka me hoidettiin Karjalaisten vastaanotto tykkitulen alta viime sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Ei sitten kuitenkaan muistanut mainita että nuo karjalaiset olivat omaa kansaamme ja kansalaisiamme. Valtiovalta määräsi heidät jopa lähtemään pois sodanjaloista.Puoli miljoonaa oman maan pakolaista onnistuttiin hyvin kotouttamaan " ns, Tynkäsuomeen" - Se oli hyvä saavutus jota ei pidä ns. sivistyneistön edustajien sotkea nykyiseen maailmantilanteeseen, Tilanteeseen johon reilun viiden miljoonan asukkaan kansa voi varsin vähän vaikuttaa.

Kaikesta huolimatta maailma pyörii ja eteenpäin mennään vaikka hiukan ontuen.

maanantai 2. joulukuuta 2019

Hiljaiseloa Valkeakoskella.


Piippukylän syksy on ollut rauhaisa. Pientä keskustelua on syntynyt Torinperän puiston kustannuksista ja sitä olisiko rahalla saanut jotain muuta tarpeellisempia. Nythän se kököttää edelleen aitauksen takana odotellen armahtavaa kevättä. Aurinkoa ja puuston uutta viherrystä. Toivotaan vain itsekukin että mopopojille on ajan kuluessa kasvanut sen verran järkeä etteivät käytä uutta aluetta ralliratana.


Kirjaslammen tyhjennyksen löytö oli kivi joka muistuttaa pallopäävalasta. Siellä se on takaisin taas vedenpinnan alla.

Toinen mielenkiintoinen aihe on ollut siis Kirjaslammen uimalan tyhjennys ja uimalan rakenteiden kunnostus. Ovat nyt ennen joulua loppusuoralla ja vedenpinta Kirjaslammen " kuopassa" on hiljalleen palaamassa entiselleen.

Kirjaslammen vesiuomia on myöskin saneerattu ja paranneltu kunnoltaan. Hyvä niin.

tiistai 13. marraskuuta 2018

Tuhontaa vai kehitystä ?




Valkeakoski on myllerryksen kourissa. Aidan takana katseilta piilossa heiluu kaivurin nokka. Puistoa tasataan. Töppäreen tasausliike riemuitsee.ja iloitsee. Juuso " patruunan" pronssinen pää seuraa katseellaan kiven kyljestä paikallista ahkerointia. Rahaa palaa ja mielikuvia luodaan Valkeakosken vauraasta huomispäivästä. Aika näyttää kehityksen suunnan.

Toinen myllerrys ja mielipidemuokkaus etenee seurakuntaväen keskuudessa. Kirkko kun aiotaan purkaa. Huonossa hapessa kuuluu olevan paikkakunnan temppeli. Mistähän syystä on niin huonoon kuntoon mennytkin. Purkaa vallan pitää. Sillälailla. Jotenkin on vain tullut tunne jonkinasteisesta tahallisesta huolimattomuudesta. Aivankuin joidenkin purkuun joutuneiden koulujen kohdalla. Säästettiin niin perusteellisesti kun laitettiin ilmastointi yöksi toppiin. Aamulla sitten jotkut, jonkinajan kuluttua, ,havaitsivat homeen hajua ja pärskivät.

Taas luotiin vaurautta ja rakennusliikkeille tilauksia. Rahalla saa ja autolla pääsee.

Valkeakosken kirkko jäi Veikko Larkaksen viimeiseksi. 1969 ja nököttää nyt hylättynä ja surumielisenä kanavaa tuijotellen. Rakennukseen ei ole pääsyä, aidat ovat ympärillä.Seura lehden mukaan heiltäkin evättiin kirkkoon pääsy. 1000 istuinta siellä on tyhjänä, eivät soi enään urut. Eivät myöskään joululaulut. Totisena seisoo kellotapulikin varisten tähystystelineenä.






Totuus ei toki pala tulessakaan. Niin sanotaan. Sanotaan myöskin että ihminen on tärkein. Joku kysyy voittivatko Sääksmäen isännät, Pappilanniemi ja vanha kivikirkko. Vanhalla emäpitäjällä on voimakas tahto. Toivotaan ettei ihmisten päätöskykyä johdattele mikään muu kuin heidän oma harkintansa.

Rauhaa sateiseen syksyyn !






sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Kesämietteitä 2018



Kesän alkuun sitten poikettiin Narvassa, Viron ja Venäjän rajalla.

Ensinnäkin kukunut kesä on ollut helteinen. Lämpimiä päiviä on riittänyt. Uimavesi on ollut varsin leppoisaa. Äimälässäkin ajoittain näytti 27 - 28 astetta, tosin pintavesi noin metri pinnan alla.  Harvemmin sitä kuitenkin tulee vapaaehtoisesti sen syvemmällä pulikoitua.

Matkailuakin on ehtinyt harrastelemaan. Joensuun Kiihtelyksessä sukukokouksessa poikettua. Virossa tietenkin kierretty. Tallinna - Rakvere - Narva. Nyt elokuussa sukukokouksen jälkeen kutsui Saarenmaa viideksi päiväksi. Kuresaaren keskusta on remontissa ja kulku jalkaisin pienoista pujottelua.

Pärnussakin ehdittiin poikkeamaan viideksi päiväksi. Kalaa on tullut ongittua vain mato-ongella. Madotkin ovat helteitä paossa ja pakko ollut turvautua kaupan tuotteisiin. Vitosella purkki tokmannilta ja jääkaappissa säilytys. Kestää jonkin aikaa ellei unohda avonaista purkkia rantaan yön yli. Näinkin voi käydä ja jopa kaksi kertaa. Tulee siinä pikkuhiljaa särjille hintaa.

Viikon päästä edessä ukkojen lapinreissu. Viikko tutussa porukassa Särkijärven ja Pallaksen maisemissa.



 Kuresaaren keskustaa saneerataan kesä 2018


Kevätreissua Särkisalossa tauotettiin Torronsuon näköalapaikalla.


Keväinen Langinkoski ja keisarillinen kalastusmaja


Kameraseuran mukana Ritajärven pitkospuilla.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Sata vuotta itsenäisyyttä...

Suomen valtiollinen satavuotinen itsenäisyys on saavutettu. Kansa on irronnut Tsaarin Venäjästä ja käynyt kaksi sotaa sen jälkeen. Kansan elintaso on parantunut kaikilla mittareilla mitaten. Suomi on vankka kansakunta muiden itsenäisten valtioiden joukossa. Osana toki Euroopan Unionia.

Rauhan vuosiakin on jo pitkä rupeama. Onneksi näin on. Tulevaisuudestahan ei kukaan tiedä. Epävakautta riittää maailmalla. Onnittelut kuitenkin 100 - vuotiaalle itsenäiselle kansalle.




Kuvat tapahtumista Valkeakoskella 6.12.2017

perjantai 18. elokuuta 2017

Parolan soturien valatilaisuus 18.8.2017


Valatilaisuus alokkaille oli vuosien jälkeen vuorossa Valkeakoskella. Omasta sotilasvalasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Siksi oli mielenkiintoista seurata tapahtumaa omalla paikkakunnalla. Itse seisoskeltiin Parolannummella vala asennossa ja toinen käsi vaunujen lokasuojalla. Kalusto oli kaikki siltä osin Neuvostoliittolaista alkuperää. Toisin oli nyt. Lippu oli kuitenkin sama kuten Laguksen tunnuskin.

Väkeä oli saapunut runsaasti niin kentälle kuin Apiankadun varteenkin. Kyllä se siitä.



 Marksman ilmatorjuntavaunu

Panssarijoukkojen lippu.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kun aika on kypsä, - sylinteri lähtee.

Valkeakoski - Tervasaari

UPM - kymmene Valkeakoski vanhan seiskakoneen sylinterin tulo maantiekuljetuksena paikkakunnalle oli aikoinaan 80- luvulla mediatapahtuma. Tulosta on otettu runsaasti valokuvia. Lähtö taas tapahtuu purkuvaiheen pituudesta johtuen hiukan vaivihkaa. Kohteena on Ruotsin Billerudin tehdas Korsnäsissä. Konehan oli loppuaikansa toimiessaan Billerudin omistuksessa.


Tervasaaren tehtaan toiminta on supistunut vuosien kuluessa. Sellutehdas hävisi uusine valkaisimoineen ja sellun valmistus loppui kuin kananlento. Nykyisin hintataso on ilmeisesti kohdillaan ja mm. Äänekoskella lähtee käyntiin uusi varsin suuri selluloosan tuotantolaitos.

Vieläkin kansalaiset Valkeakoskella pohtivat niitä syitä jotka selluteollisuuden paikkakunnalla lopettivat. Oliko se silloinen markkinatilanne vai painoivatko asiassa ympäristötekijät. Tekniikkahan on silläkin alalla varmasti mennyt kyllä' eteenpäin. Yksi iso sukupolvi teollisuudesta siirtyi samassa yhteydessä eläkkeelle. Syntyi samalla iso aukko paikkakunnan työllisyysmahdollisuuksiin. Loppui samassa hässäkässä Lotilan ammattikoulukin joka koulutti osaavaa väkeä teollisuuden tarpeisiin.

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Jäälläkulkijan aikaa


Tammikuu toi sitten jäihinkin vahvuutta niin että hiukan painavampikin uskaltaa siellä vaeltaa pulkka perässään vetäen. Tosin aivan viimepäivinä ovat suojat vieneet jo lumia jäänpinnasta ja se merkitsee että on jälleen otettava liukuesteet käyttöön.


Erinomaiseksi on todettu edullinen muoviahkio. Siinä kulkee kevyesti vetäen kalavehkeet ja kamerarareppu. Mukaan voi ottaa myöskin klapuja tulentekoa varten. Hyvin kulkee.


Aamu-usva nousee pelloilta.

Kun sitten alkutalven aurinkokin näyttäytyy on kaikki kohdillaan.

Kalavedet ovat varsin lähellä. Himolajinharrastajat ajelevat aamun tunteina meren rannalle ja saavat sitten oletettavasti isompaa kalaa. Oletettavasti, ei kuitenkaan aina.

Suurempaa ahventa on käyty myös hakemassa Sakylän Pyhäjärven maisemista. Järvi on oikullinen , antaa kun tahtoo, joskus runsaastikkin.


Muutaman vuoden takainen kuva Mallasselän railon kupeesta.




Omista kotivesistä. Mallasvesi ja Vanaja saa kyllä tavallinen harrastaja sen verran mitä viitti nyppiä ja hyödyntää. Pääasia on kuitenkin liikkuminen ulkona ja raitis ilma.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Superkuu - mitä ihmettä ?





Jo on kahvipöydässä ollut pohtimista. Kaiken tarpeellisen asian lisäksi siellä nyt pohdittiin sitä mikä Superkuu oikein on. Liekö se kuuhulluuden vaikeampi muoto? Mitkä ovat moisen ilmiön oireet ?

Onko se sitä kun ihmiset ravaavat pitkin mäkiä ja risukoita kännyköiden ja parempienkin kameroin varustettuna. Etsimien läpi tihrutaan josko sakeassa pilvimassassa olisi aukko josta vihdoinkin näkyisi. Näkyisi superkuu tai ainakin osa siitä. Just silleen.

Uskokaapa hyvällä. Sama kuu se on kuin eilenkin, - päivän vain vanhempi. Eivät sen kriittiset mitat kovinkaan paljon ole muuttunut. Kaikki on vain silmästä ja etäisyydestä kiinni. Esineet kun tuppaavat näyttämään sitä isommilta mitä lähempänä katsojaa ovat.

Luonnossa kun on monenlaista ihmeteltävää. Vuorovesi, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, vuodenaikojen vaihtelu, aavikoituminen ja tsunamit ym.

On kai kuitenkin tosiasia että täysi kuu vaikuttaa joihinkin herkempiin ihmisiin jotenkin oudosti. Eivät saa nukuttua ja muuta ihmeellistä. Eikös se väsynyt ihminen nukahda kun on sen aika. Paistoi kuu tai oli paistamatta.

Aiheuttaako täysikuu sitten oirehdintaa siihen taipuvaisilla ihmisillä jos on pilvinen taivas ? Jos aiheuttaa, on se merkki ainakin siitä että kuulla on muitakin voimatekijöitä kuin näkyvä valo. Vuorovesi lienee siitä selkein merkki. Syyllinen ei ole yksin kuu, sillä aurinkokin vaikuttaa, tosin vähemmän kuin kuu massiivisesta koostaan huolimatta. Etäisyys on taasen huomattavasti pidempi kuin maalla ja kuulla.


Tähdenlennot, revontulet ja muut ilmiöt toki aiheuttavat samankaltaista liikehdintää kameravarustuksen kanssa. Ihmeteltävää siis on. Se superkuu on vain osa normaalia luonnonnäytelmää. Ei kuitenkaa mikään tavaton ilmiö. Illuusio ja silmän suorittama mittavirhe.