Tämä ei ole Apianvirran mittakivi.Talven odottelu on mielenkiintoista, sillä koskaan ei sen tulon ajankohdasta ole täyttä varmuutta. Tuleehan se toki, mutta milloin?
Ollaan jo pitkällä marraskuussa ja lämpötilat ovat liki 10 astetta plussalla. Ensimmäistäkään riitettä ei ole vielä lätäköistä löytynyt.
Näistä ilmoista ei ole mitään haittaa jos sää pysyy leutona eikä sade valuta vettä kulkijoiden niskaan. Rantalaitureissa on vielä veneitä runsaasti ja avovesikalastus on hyvinkin mahdollista.
Yläpuolinen vesistö vaikuttaa olevan aika alhaalla. Apian vanhassa tukkiuomassa on kivi jonka kyljessä on hyvä havaintokohta vedenpinnan tasolle.
Joskus toivoisi että yhteiskunta laittaisi sen kupeeseen mittakepin josta voisi heti nähdä vedenpinnantason. Ei olisi varmaankaan hirvittävä investointi. Pikkuasia mutta toisi varmempaa pohjaa ikuiseen keskusteluun järvien korkeudesta ja juoksutuksesta.
Syksyn aikana on jälleen herennyt muitakin keskustelunaiheita. Niistä yksi on kivimonumentti Koskikaran ja Nordean välissä. Tekijähän on kiistatta tunnustettu taiteilija. Paikkavalinta se kai eniten puhuttaa. Missä sitten olisi arvoisensa paikka tuolle kivityölle?
3 kommenttia:
Monumentin paikasta en tiedä,mutta lehmät on vielä laitumella!
WS
kirjoittamasi asiat on hyvä panna muistiin: helppo tulevina syksyinä tarkistaa talven tulo, syksyn pituus.
Vesi täällä meilläpäin Karjalaa on alhaalla.Ollut jo toista vuotta. Venäjällekö vai taivaalle mennee?
ps ois kirjallinen probleemi ratkastavissa: http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/blog/25657/ei-olli-eika-origo
Minä kyllä odotan jo ens kesää..
Lähetä kommentti