Pk 6:n ala-aulassa, aivan kellokorttien vieressä, on nököttänyt kenraali Rudolf Waldenin pronssinen rintakuva.Siinä on kenraali seurannut vuosikymmenet väkensä työhöntuloa ja poislähtöä. Sama ilme on säilynyt , tyynenä arvoisa kenraali on katsastanut joukkojansa.
No nyt kun paperikonetta puretaan, ilmeisesti intialaisten voimin, ja ajanmyötä pakettiin pakattuna lähetetään Dubaihin, jossa se taas kasataan. Toivon mukaan vielä joskus pyöriikin ja tuottaa kartonkia.
Onkos muuten siellä Dubaissa oikein metsiäkin, ettei pelkästään santaa ja öljyä ?
Mennäänpä takaisin kenraalin rintapystiin. Tiettävästi sen ovat tehtaan miehet siirtäneet turvaan purettavan koneen läheltä, ettei vain eksy patsas vieraaseen maahan.No patsasta tietenkin ovat tehtaalla ihastelleet ja tarkastelleet nyt uudessa valossa.
Kummeksuntaa herätti se että kenraalin nenä kiilsi niin kovasti verrattuna muuhun patsaaseen. Tarkastelijoista yksi sitten avautui vihdoin ja kertoi hiukan naureskellen syyn.
Oli mies 20 vuoden ajan, aina kellokorttia leimatessaan, pyyhkinyt trasselitupolla kenraalin nenää ohimennessään.
Eli oli sillä porukalla sitten ollut hauskaa kun olivat tarinan kuulleet. Tosi tarina se on. Samoin on totta että eräs mies patsaan ohi mennessään aina veti kättä ohimoonsa. Silläkin teolla on runsaasti todistajia olemassa.
Niin se katoaa pala paperiteollisuutta muille maille. Onneksi pelastivat kenraalin patsaan lisäksi , aulanseinän pituisen nimitaulun, johonka olivat saaneet nimensä aikoinaan rakennusprojektissa mukana olleet.
Monta on taulussa edesmennyttä, tuttua miestä. He jäävät kotimaan multiin kun kone matkaa palasina muualle. Onneksi eivät muistot ole kauppatavaraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti