Kesäinen Mallasselkä on koskilaisille hyvä elementti. Joskus se möyryää ja pitää kulkurit omilla rannoillaan, tukevasti maalla. Mitä sinne vaahtopäiden sekaan menee kastumaan.
Eilen oli vuorostaan päivä jolloin vesi oli tyyni ja aurinkokin lämmitti mukavasti. Huhtasaaren kohdalla oli pakkohiljentää ja pysäyttää Jonssoni paatin perässä. Niin leppoisa oli kolmen melojan ryhmä liki tyynellä veden pinnalla.
On hyvä että melontaharrastus on paikkakunnalla elpynyt ja tullut ikäänkuin uudelleen muotiin. Luonto on lähellä ja sen aistii varmaankin hiljaa lipuvasta kanootista, paremmin kuin pärskyen vettä heittävästä moottoriveneestä.
Bensakin on niin järkyttävän kallista, niin no , onha se toki ruisleipäkin kallistunut. Tuo melojan polttoaine.
Vene laituriin sitten rannassa. Tosin oli mutkia matkassa. Poiju oli varastettu, kuulemma useampikin on hävinnyt. Jollain on merkilliset harrastukset.
1 kommentti:
Kaikki noille kriminaaleille kelpaa jos vanha poijukin.Ehkä siitä saa muutaman euron jossain jolla sitten rahoittaa toisenlaista harrastusta.
Lähetä kommentti