Tuulenpesä

Tuulenpesä Hakalanrannassa.

Aamu aukesi harmaana ja ulkoilmassa lensi lunta yhtenä pyrynä. Sitä on alkanut kertyä ympäristöön huolestuttavalla vauhdilla. Kohta varmaan kaupungin miehet joutuvat lyhentämään kahvituntinsa puolikkaaseen ja rientävät urakoimaan teitä ja katuja auki.

Pakka Pouta oli illalla televisiossa metkan ja huolestuneen oloinen, kertoi että kohta on eteläisessäkin Suomessa oikean talven tuntu. Eihän se nyt näin pitänyt mennä. Eilen juuri laitoin linnunpönttöjä puuhun. Kuka tuossa myräkässä niihin osaa suunnistaa.

Kävelin eilen jäällä erinomaisessa ulkoilmassa. Rantaan tullessa jäin katselemaan rannassa olevaa koivikkoa. Tuulenpesät ovat omasta mielestäni yleistyneet, tai sitten on viime aikoina ollut enemmän aikaa niitä katsella.

Kyseessähän on itseasiassa puuta vaivaava sairaus. Kotipuutarhaa lähteenä käyttäen, voin kertoa että ne ovat Taphina - loissienen aiheuttamia. Sieni estää koivun oksan pituuskasvun ja haaromisen tuloksena syntyy tiheä pesäkasvusto.

Rannassa puuta katsellessa muistin että tapani mukaan olin laittanut kamerankin reppuun. Sieltä sen kaivoin ja otin yksittäisestä pesästä kuvan. Tosiasiassahan niitä saattaa olla koko puu täynnä. Eikä vain yksi puu, päätä kääntämällä niitä näkyi useita samankaltaisia.

Lohdutukseksi voin kertoa että vaikka tauti verottaakin puun voimaa, ei se sitä tapa. Puu voi elää onnellista puun elämää, ja komistaa maisemaa, vielä useita vuosikymmeniä pesien syntymisen jälkeenkin.

Ei vaan ! Ulkona ikunan takana lumisade vain voimistuu. Lintulaudan katolla näyttää olevan jo melkoinen kinos. Ei auta, liikkeelle on lähdettävä, mentävä ulos haistelemaan olisiko jossainpäin kahvia tarjolla.