Tsaarin perintö

Naapurimme Venäjä on käynyt presidentin vaalit. Vaurastuva valtio on näkyvästi jälleen esillä erilaisissa medioissa. Länsimaat pohtivat mitenkä tuon suuren valtion demokratisointi kehittyy. Liki Tsaarin asemaan kohonnut Putin sai seuraajan jonka hän itse on paikalle parhaimmaksi nähnyt. Kansa hyväksyi tuon näkökohdan ja tulos oli numeroiden valossa selvä.

Venäjä on meille suomalaisille aina ollut merkittävä naapuri. Pitkä yhteinen raja ja sen ylitse tapahtuvalla kanssakäymisellä on pitkät perinteet. Joskus hyvässä, joskus pahassa. Naapurisopu ei aina ole ollut kaikkein parhaimpia. Siksi onkin ymmärrettävää tuo kinnostus Venäjän kehitykseen mikä suomalaisella medialla on.

Suomalaisia viime aikoina ja vuosina on puhuttanut kauttakulkuliikenne Venäjälle ja sen aiheuttamat ongelmat. Valtavat rekat vievät kiiltelevää uutta autokantaa meidän teitämme pitkin naapurimaan ostovoimaisille asiakkaille. Niitä tuntuu jatkuvasti tulevan lisää.

Toisaalta läheinen raja ja elintason nousu venäjällä on saanut myös matkailun kasvamaan lisääntyvässä määrin tännekkin päin. Kylpylät ja lomamökit saavat uuttaa käyttäjäkuntaa. Se on kieltämättä herättänyt myös kielteisiä kannanottoja. Valtaavatko ne nyt maan pala palalta ? Näinkö meidän maamme hiljalleen joutuu vieraisiin käsiin? Kysymyksiä joita yhä useimmin kuulee.

Putin sai sen mihinkä tähtäsi. Dmitri Medvedevin linja tuskin oleellisesti poikkeaa jo totutusta. Putinin hahmo siellä taustalla tulee vielä pitkään vaikuttamaan. Ei siis liene oletettavissa äkillisiä suunnanmuutoksia. Venäjä on kuitenkin aina jonkinasteinen arvoitus. Arviointi on aina sen suhteen suoritettava varauksellisesti.

Keskivertokansalainen kuitenkin sielläkin halunnee elää rauhallista turvallista elämää. Pöydässä pitää olla riittävästi ruokaa ja lapsilla mahdollisuus käydä koulua ilman turvamiehiä. Alue on kuitenkin laaja. Pietarin ja Moskovan keskittymien jälkeen alkaa Uralin takainen laaja itä. Se on aivan oma maailmansa verrattuna esimerkiksi eurooppalaistuneeseen Pietarin alueeseen.