Kesätyöpaikka

Tuntsan utelias pöllö 1964

Eilen oli Koskikarassa kuhinaa. Aulassa oli mahdollisuus nuorisolla hakea kesätöihin. Paikkoja oli noin 700. Monenlaista työpaikan etsijää oli matkassa. Siististi puettuja ja sitten persoonallisia. Jollain oli jopa nenärengas ja housujen haaraväli oli polvien alapuolella. Kettinkiä sitten roikkui taskunsuussa kilotolkulla. En tiedä saiko työpaikan vai oliko muuten vaan mukana bileissä.

Kesätyöt ovat nuorille hyvä asia. Oppivat sen, että ei se raha puussa kasva ja jotain sen eteen on tehtävä. Elämä ei ole pelkkää juhlaa, vaan sillä on arkisempikin puoli. Todellisuus on jossain täällä, netin ulkopuolella.

Olin itse 14-15 vuotias ensimmäisessä kesäpaikassa. Työaika oli 6 tuntia. Lotilan puutarhassa sitä kontattiin harventamassa kasvimaallaa ja välillä heiteltiin tyttöjä multapaakuilla. Savisten kasteluputkien siirtely oli raskasta.

Ne olivat metallisia putkia jotka tuntuivat painavan älyttömästi. Kesän kohokohta oli kun porsaat pääsivät karkuun ja niitä juoksi kymmenkunta pitkin peltoja. Jalkapallotreeneistä oli todella ollut apua, sillä kaksi sain napattua kyljelleni heittäytymällä. Alla oli liejuinen pelto.

Ensimmöisellä tililläni ostin rannekellon. Seuraavana kesänä se lakkasi käymästä, oli jäänyt uimareissulla ranteeseen.

Uusi kesä,uudet kujeet. Vuotta vanhempana oli vuorossa yhtiön risukomppania. Käytiin vesurien kanssa siistimässä metsiköitä. Sinä kesänä näin ensimmäiset työkalun aiheuttamat rakot käsissä. Olivat ihan omia. Saatiin hiukan kokemusta pokasahan käytöstäkin.

Aamulla mettäkämpän pihamaalla oli iso tahko jossa teroitettiin kirveet ja vesurit. Jostain kumman syystä sain pyörittää sitä tahkoa aika usein. Mikäs siinä, saman palkan siitä sai.

Sitten hutkahti seuraava kesä voimalaitoksen pannuhuoneella, nuuhkittiin höyryn tuoksua ja nenä noessa käytiin rassaamassa voimalaitoksen nurkkia.

Sitten seuraava kesä vei Lappiin. Metsähallitus otti nuoria poikia ns. Tuntsan savotalle.Nokisavotoiksihan noita kutsuttiin. Venäjältä tulleen suuren tulipalon jälkiraivaukseen ja istuttamaan laikutusmenetelmällä uusia puita paloalueelle.

Tiedä kuinka ovat kasvaneet. Jos luoja suo niin ensikesänä aion ajella paikalle tekemään jälkitarkastusta. Onhan tuosta savotasta jo kulunut kohta 45 vuotta.