Äiti Ukraina - Foto Veikko Järvinen 1988
Krimin niemimaa on Venäjälle ja Ukrainalle tärkeä kohde. Siellä ovat kummankin maan laivastotukikohdat ja reitti Välimerelle. Kiovan Mielenilmaisujen jälkeen ja Viktor Fedorovytš Janukovytšin ( Ві́ктор Фе́дорович Януко́вич) poistuttua maasta. 22.2.2014 Ukrainan parlamentti hätäkokouksessaan erotti hänet presidentin virasta.
Krimin niemimaalla venäläismielinen paikallishallinto järjesti äänestyksen koskien Krimin liittymistä Venäjän federaatioon. Äänestyksen tulos oli odotettu. Melkeinpä ilman soraääniä tuli myönteinen tulos Venäjään liittymisen puolesta. EU ja USA pitivät äänestystä laittomana ja vastoin kaikkia kansainvälisen lain muotoja noudattamattomana. Puolueettomat tarkkilijat puuttuivat tai niitä ei sinne päästetty.
Tarkkailijoita oli, mutta heidän oikeudellisuutensa on yleisesti Venäjän ulkopuolella kiistetty. Laajalla yhteistyöllä heitä ei sinne ole järjestetty. Janukovytšin varoja on maasta poistumisen jälkeen jäädytetty. EU on myöskin asettanut pakoitteita lukuisille venäläisille henkilöille. Miten ne sitten vaikuttavat on jatkossa nähtävissä.
Eilen tiistaina 18.3.2014 Venäjän presidentti Vladimir Putin solmi Krimin venäläismielisen aluehallinnon kanssa sopimuksen liitoksesta.
Miten sitten eteenpäin. Toisaalta länsimaat pitävät liitosta laittomana ja Venäjä pitää Krimin niemimaata historiallisena osana sitä itseään. Kuinka pitkään diblomatian myllyt jauhavat ennenkuin todetaan seinän olevan vastassa. Pattitilanne toistaiseksi.
Auttaako rautaa rajalle politiikka asian selkeyttämisessä. Ukraina on kutsunut reserviläisiä riviin ja aikoo lisätä kalustoa ja armeijan harjoituksia. Venäjä sen on jo tehnyt. Voimannäyttöjä harjoitusten muodossa on nähty Ukrainan rajan tuntumassa, Venäjän Karjalassa ja Kaliningradin lähistöllä.
Meillä kotisuomessa riitti kun puolustusministeri kieltäytyi aiemmin sovitusta tapaamisesta Venäjän sotilasjohdon kanssa ja ripusti Ukrainan värejä edustavan kravatin kaulaansa. Tosin värit kyllä kelpaavat myöskin ruotsalaisille. Kaikilta osin oma valtiojohtomme on kyllä kulkenut tasajalkaa EU:n linjausten mukaisesti. Sama kaiku on siis askelten.
Nikita Sergejevitš Hruštšov
Kun Neuvostoliitto, valtiojohdon päätöksellä, luovutti Stalinin kuoleman jälkeen Krimin niemimaan Ukrainan silloiselle neuvostotasavallalle, oli johtopaikalla Nikita Sergejevitš Hruštšov. Hänen sanottiin olleen ajatuksen isä. Kuinka asia todellisuudessa on, löytynee vastaukset Kremlin arkistoista. Kyllähän Nikita varsin hyvin ukrainalaisesta kävi. Kerrotaan Stalinin joskus miestä nöyryyttäneen, laittamalla vieraita viihdyttämään tanssimalla Ukrainalaisia kansantansseja.
Miten tästä hankalasta tilanteesta päästään kunnialla eteenpäin? Onko diblomatialla vielä keinoja vai onko edessä kahinat ja voimapolitiikka? Onko edessä pakoitteiden ja vastapakotteiden hämärään tulevaisuuteen jatkuva jono? Pakote / vastapakote.
Joku järkevä ja kunniallinen ratkaisu olisi aikaan saatava. Uskottavuus asian pitkittyessä kärsii. Edessä on kaukaiseen horisonttiin ulottuva suo. Jokainen askel sillä suolla vie saapasta yhä syvemmälle. Sitten kun ollaan suossa muniamyöten alkaa eteneminen olemaan jo varsin tuskaisaa. Jopa mahdotonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti