Juhannusaika saa ihmiset liikkeelle ja rattaiden päälle. Tiet ruuhkautuvat ja peltikin kolisee. Se on keskikesän ilmiö. Juhlaa se on silti, ainakin jossain mitassa. varsinkin kun osaa irtautua jokapäiväisistä rutiineista ja sää suosii. Aina ei suosi, nyt sitten oli onni mukana senkin suhteen.
Kalajoki, hukkuneiden muistomerkki.
Ensimmäinen yöpyminen oli Kalajoella, ei Särkillä vaan ihan joen varressa olevassa hostellissa. Hyvät tilat ja rauhallinen ympäristö. Hintakin retkeilijälle edullinen. Aamiaisen kanssa 48 € kahdelta hengeltä yhteensä. Hinta oli siis kohdallaan.
Toiseksi yöksi saavuttiin vanhaan perinteiseen Runnin kylpylään. Hiljaista ja rauhallista oli täälläkin. Eipä ihme että myöskin Mannerheim on viettänyt hetkiä Runnissa. Kylpyosasto oli melko pieni mutta ajoi kyllä matkamiehen tarpeet hyvin.
Runnin kuulusta lähteestä voi sitten ottaa rauta- ja mineraalipitoista vettä juotavakseen. Viikko jo kohta huikasta kulunut eikä ilmennyt isompia oireita.
Kylpylän edessä virtaava joki on mahdollista ylittää myöskin riippusiltaa pitkin. Se myös tehtiin notkuvin polvin. Sillan päässä oli kyltti että kulkijoiden välimatka 5 metriä, eikä saa keikuttaa siltaa. No, ei keikuteltu.
Runnin kylpylästä matkamiehen rattaat kulkivat kohden Pielisen Karjalaa. Nurmeksen ja Lieksan kautta kohti Joensuuta. Kahvitauko oli Koirakosken varressa olevassa kahviossa. Paikalla on toiminut aikoinaan myöskin mylly. Kyllähän koskessa voimaa on vielä nytkin.
Törnin - Männistön asekätköpaikka sai sitten rattaat hetkeksi pysähtymään. Enon kunnan alueelle. Kapea polku vei parisataa metriä tieltä louhikkoiseen kallioon. Sinne oli pystytettu asiasta kertova opastaulu ja kiveen muistolaatta. Hyvin oli kätkö salassa pysynyt. Vasta vuonna 1993 veteraani Arvo Männistö paljasti kätköpaikan viranomaisille. Kaikkiaan asekätköjä Suomessa oli noin 1500. Kussakin kätkössä oli aseet 1 - 2 joukkueelle.
Rauhoittumisen hetki oli sitten synnyinpitäjän alueella.Hiljainen on juhannusyö. Silmä lepää maisemassa ja luonto antaa parastaan. Iloa ei liiemmin ole kuitenkaan noista hyttysistä. "Älä etelänmies huio" !
Juhannusmatkalla piti poiketa Iisalmen nurkilla olevaan Koljonvirran taistelupaikkaan. Liki oli mutta ei ihan kohdalla. Juhani Ahon museopaikka.
Kiihtelysvaaran alapuolella kulkee pieni joki. Nimeltään se on Viesimo. (mitä sitten tarkoittaakin) Tämäkin vesi tässä päätyy jossain vaiheessa virraten Jänisjoen kautta Laatokkaan. Rajan taakse jääneeseen Karjalan mereen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti