Viidennumero huhtikuussa 2011Oli aprillipäivä,- ja meni. Sanomaehdet koittivat jekuttaa, jotkut jopa onnistuivatkin. Vaativammat rakensivat pilansa koiranpaskojen ympärille. Niistähän riittää keskusteltavaa ympäri vuoden.
Asiasta toiseen...
Pilkkireissut ovat jääneet aika vähiin. No,- huhtikuussa asian voi vielä korjata. Jäätä riittää ja ahvenia sen alapuolella. Viidennumeron parkkipaikalta on hyvä mennä jäälle. Ja jäätä riittää käveltäväksi vaikka Hämeenlinnaan asti.
Kaira kainalossa ja happea ahmien tassuttelin kohden Jylhänkalliota. Reikä siihen,siis jäähän - ei kallioon, ja taas eteenpäin. Paikoitellen vettä ja pientä painumaa. Yksi reikä yllätti, ei puhettakaan että onkia olisi voinut. Avanto pulisi ja purskutti vettä kuin kiehuva perunakattila.
Jäälle purkautui ilmaa jään alle jääneestä tai syntyneestä ilmataskusta. Ei muuta kun pään puistelua ja paikan vaihto. Jokunen ahven silloin tällöin, niitä pikkuisia, ei mottisia. Hyvä kun jotain saalista sai.
Saaliilla ei sitten voi kehua. Jäältä löytyi kuitenkin yksi onnellinen, maitokannun kokoinen pikkupoika jonka avannon vierellä köllötti pyrstö lotkuen noin puolikiloinen ahven. Pojan isä läheisellä avannolla kuunteli pojan tomeria ohjeita.
- Isä, hanki sääkin tämmönen pilkki.
- Tällä tulee kaloja.
- Juu, juu - ongi lisää vaan, myhäili isä.
Näki selvästi että isä oli tyytyväinen jälkikasvuunsa, vaikka taisi kisassa toiseksi , eli hopealle, jäädä.
*****
Huhtikuu sitten tiesi Aviloninkin "toistaiseksi" hiljenemistä. Raaka-ainepula eli liukosellun puute lienee ollut syynä. YT-neuvottelut tuovat tulosta ajan kanssa, mihinkä viisari alkaa osoittamaan. Pakkaselle vai plussalle. Työntekijöitä tuo tilanne kuitenkin varmasti harmittaa. Joku saattaa ajatella: Tässäkö se sitten oli ?
Kiemuraisia ovat talouselämän polut. Ei aina näe mitä mutkan takana on edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti