Kahvipöydän tarinoita

Kuvat Werstasmuseon sivulta.

On se melkoista parranpärinää kahvipöydässä kun harmaaparrat kinaavat esimerkiksi Tampereen Werstasmuseon laitteista.

Tiukka vääntö syntyi höyrykoneen voimapyörän halkaisijasta. Näkemyserot olivat melkoiset.

Hurjin väite oli 15 metriä. Totuus on toinen. Oikea arvo on 8,1 metriä. Iso pyörä on sekin.Komea katsella. Millainenhan se olisi kun pyöriä viuhtaisisi.

Esite kertoo seuraavaa:

Höyrykonemuseossa voit tutustua vuonna 1900 käyttöön otettuun Sulzer-höyrykoneeseen ja sen yli 8 metriä halkaisijaltaan olevaan vauhtipyörään!

********

Keskustelu rönsyili aiheesta toiseen. Aiheina olivat ainakin Heinäluoma, Kottara ja sitten siirryttiin NATO:n kautta Libyan tilanteeseen.

Aika yksimielisesti oli raati sitä mieltä että ei kannata omia poikia ja koneita lähettää tuohon operaatioon. Ei ainakaan tässä vaiheessa.

Sitten siirryttiin varsin joustavasti talous- ja EU politiikkaan. Hiukan kiroiltiin Portugalin tilannetta. Valmiita ei olla sitä rahaa nyt enempää antamaan,- ei edes takuiden kautta.

Heräsi myös hyvä kysymys. Miten se olisi suomalaisiin vaikuttanut jos ei Kreikan holtittomuutta olisi sympatiseerattu. Siellähän annettiin jopa vääristeltyä tietoa tilanteesta.

Sitten vielä hoetaan että rehellisyys se maan perii. Niinkö se on valtiotasollakin?

Marutein painajainen

Helikopteri sammutuslennolla ilmailunäytöksessä. (Suomi)Foto VJ

Suomi ja koko maailma on seurannut jännityksellä Japanin taistelua tsunamin ja maanjäristyksen aiheuttamien ongelmien korjaamiseksi. Japanin energia on varsin riippuvainen ydinvoimasta. Nyt sitten kilahti oikein kunnolla. Tilanne vaurioituneiden voimalaitosten osalta ei ole ohi. Kriisi on päällä ja jatkunee vielä pitkään.

Televisio on kertonut suomalaissyntyisen Marutei Tsurusen (jap. ツルネン マルテイ näkemyksiä syntyneestä tilanteesta. Japanin parlamentin jäsen ja luonnonkatastrofi komitean puheenjohtaja on hyvä linkki suoraan asian ytimestä.

Pohjoiskarjalan Pielisjärveltä lähtöisin oleva Tsurunen on varsin viilipyttymäisesti kommentoinut tapahtumia.Aivan kuin syntyperäiset japanilaisetkin.

Suomessa on ylilyöntejä asiasta, jotkut ovat hamstranneet jopa joditabletteja. Niiden käyttö ei ole mielekästä kuin vasta sitten kun viranomaiset antavat siihen kehoituksen. Sellaista tuskin tulee ja maltti on nyt paikallaan. Japani on toisella puolen maapalloa.

On hyvin ymmärrettävää ettei Suomi ole järjestämässä mitään evakuointilentoja. Normaali reittiliikenne on toiminnassa ja maastaa on mahdollisuus poistua.

Ydinvoimalakeskustelu jatkunee meilläkin varsin vilkkaana. Syytä onkin asiapohjalta.

Riskit on kartoitettava jälleen kerran. Ei ole mitään hyötyä vaikka voimalarakennus olisi rakennettu miten vahvalle perustalle tahansa. Jäähdytysjärjestelmien haavoittuvuus on nytkin Japanissa ollut suuri ongelma. Korvaavien vaihtoehtojen käyttömahdollisuuksia on jälleen kerran harkittava uudelleen.

Japanin ongelmaa on jouduttu helpottamaan jopa helikoptereilla kannetulla vedellä. Säteily kohteen kohdalla on kuitenkin ajoittain ollut hyvin voimakasta ja kuumeisesti japanilaiset hakevat uusia ratkaisuja reaktorin jäähdytykseen.

Kriisi jatkuu vielä pitkään ja aina on päällä pelko uusista voimakkaista järistyksistä. Alla reaaliaikainen linkki järistystilanteeseen Japanin alueella.

Järistystilanne.

Pilkkivedet kutsuvat

Säkylän Pyhäjärvi 5.3.2011

Kevätaurinko on aloittanut lämmityskautensa. Pilkkijät ovat kipristelleet tuskissaan kun kulku jäällä on ollut hankalaa jalkamiehelle. Nyt tilanne on helpottanut ja kulku on vaivattomampaa.

Koskilaiset ovat vuosikausia käyneet kalassa merellä ja Säkylässä Pyhäjärvellä. Omaakin vesistöä kyllä riittäisi kuljettavaksi, niin Vanajan kuin Mallasselänkin puolella. Toki sekin on myönnettävä että uusissa paikoissa on oma viehätyksensä.

Lauantaina oli ainakin koskilaisia yksi linja-autollinen suunnistanut meren rantaan ja toinen Pyhäjärvelle. Siellä kun pitäisi tilastojen mukaan olla mahdollisuus suurempiin ahveniin. Aina ei kuitenkaan käy niin. Soitto meriporukalle selvitti että särkeä on runsaasti ja Säkylässä kertyi limaisia kiiskiä avannon reiän vierelle jäälle.

Jokatapauksessa kaikki jäällä liikkuneet saivat raitista ilmaa ja auringonpaistetta. Ulkoiluhan se varsinainen tarkoitus on, hinasi sitten ahkiota tai kantoi pelkkää reppua.

Vaatiiko kehitys vanhan purkua ?

Kehityksen kulku on eteenpäin. Niin sen voisi olettaa pääasiassa olevan. Kun kehittämisen nimissä tulee sitten esiin myös vanhojen rakennusten häviäminen. Häviää myös pala paikallista historiaa ja kulttuuria.

Raha ratkaisee kaiken. Parhaimmalla paikalla kaupungin keskustassa olevat rakennukset saavat kadota uustuotannon tieltä. Sekö on se oikea tie ?

Herää myös kysymys siitä mikä aiheuttaa vanhan rakennuskannan turmeltumisen. Onko kyseessä jonkin asteen hysteria vai todellinen uhka. Miksi jykevät rakennukset ovat tulleet tiensä päähän ennen aikojaan.

Joissain kulttuureissa vanhat historialliset rakennukset ovat ylpeys. Niistä pidetään huolta ja niiden kuntoa seurataan tiiviisti. Onko jotain peruuttamattomasti mennyt vikaan järjestelmässä.

Aina kun herää kysymys jonkun rakennuksen kohtalosta, iskee kuvaan mukaan usein myös home-ongelma. Onko homeesta tehty osatekijä pelissä,- jossa siirretään vanhaa rakennuskantaa manan majoille.

Vuosikymmeniä ne ovat palvelleet ja suorittaneet niille suunnitellun tehtävän. Sitten, kuin ihmeen kaupalla alkaa ilmenemään epäkohtia, joiden kautta päätöksentekokoneisto siirtää ne romukoppaan.

On toki luonnollista että jokaisella rakennuksella on oma käyttöikänsä. Siihen ikään liittyy myöskin se kuinka niistä huolehditaan. Millaiset resurssit on pitää ne kunnossa. Rahakysymyksiä kaikki.

Lisäksi on olemassa asennoituminen. Onko siinä mitään tarkistettavaa, vai onko vain paljon helpompaa komentaa puskutraktorit töihin.

Onpa sitä homeongelmaa liikkeellä muuallakin. Mikä on syy ? Kiinteistöjen hoidossa on jotain perusteellisesti korjattavaa. Vanha opettaja-asuntola lienee saanut tartunnan kouluista. Vai onkohan tullut jotain muuta kautta ? :)

http://www.valkeakoskensanomat.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194668726259/artikkeli/home+ajoi+eelin+kotoaan.html