Luonnon mestarimaalaus.Ei tarvitse olla kummoinenkaan taiteenasiantuntija kun voi ihastella "Suuren luontomaalarin" taideteoksia. Tuo taide on meidän kaikkien saatavilla. Kesäiltana vain parkkeeraa ahterinsa lähimmälle kivenmurikalle. Penkiksi käy myös kannonnokka jos saatavilla sellainen on.
Antaa illan hiipua itsellään ja seurata katsellaan kohti horisonttia lipuvaa aurinkoa. Kun aurinko "sammuu" metsänrajan taakse vaihtuvat illan värit hiljalleen. Oranssista kohden syvää violettia.
Tuo kaikki kauneus ei vain tavoita kaikkia ihmisiä. Turtuneisuuttako se lienee. Matka nuotiota kallioluolassa tuijottavasta alkuihmisestä nykypäivään on pitkä. Jotain on kuitenkin pakko olla jäljellä. Mitä se on, jääköön kunkin pohdittavaksi.
7 kommenttia:
Onpa mahtava auringon lasku.
komea on kuva!
Jep !
Siksi sen esille tälläsin, omasta mielestä se oli myös upea kuva. Upea vaikka taivaanrannan maalareille joskus jopa hymyillään.
Miksi muuten ?
"Ei tarvii olla metsänhoitaja koulutukseltaan, jotta osaisi nauttia metsästä", neuvoi kerran joku Kuusistoista kun kysyttiin, voiko viulua ymmärtämätön nauttia viulunsoitosta.
vrt mitä Weikko-setä sanoo taiteesta.
Niinhän se olla taitaa. (eipähän virheitäkään nää sitten niin helposti amatööri...)
hikkaj
Oma oivaltaminen on oivaltajalle itselle mahtava tunne.
Sitten kun joku kertoo ymmärtävänsä vielä tuota oivallusta, - menee suu auttamatta messingille.
Kiitos kommentista.
Saat oman näyttelyn näistä luontokuvista.
Saattaa olla, kuitenkin oman itsetunnon kannalta,parempi jättää noiden näyttelyjen pitäminen oikein kykymiehille.
Saattaisi nolottaa kun joutuisi näytelyn jälkeen katselemaan tyhjää vieraskirjaa.
Lähetä kommentti