Sammakkoperspektiivi on hieno sana. Sitä voi itsekseen mutustella, ja testata lausumalla sana muutaman terassioluen jälkeen. Niin kauan kun kieli taipuu on kaikki OK.Sammakkoperspektiivin etsiminen tekee kuvaajastakin nöyrän. Vaikea polviasento kivikossa ja sitten vain suuntaamaan. Kohde virnisteli oman aikansa ja ikäänkuin puisteli päätänsä. Kaikkea se helle teettää.
Juuri samalla kun selkäranka osoitti ryytymisen merkkejä, suoritti sammakko upean metrin loikan ja istui hetken aikaa olkapäällä. Se olisi ollut hauskaa seurattavaa sivusta katsojille. Voi olla että joku näkikin. Ainakin tirskuntaa kuului. No,- väliäkö tuolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti