Savua vai ...

Tuupovaara - Kiihtelysvaara linjalta.

Kun nuo helteet vain jatkuvat ja kohta nousee käry ihmisen nokkaan rajantakaisista tulipaloista. Siellä jo Moskova on harmaana savusta. Saattaa se Kremlissäkin jopa hiukan yskittää.

Aina ei kaikki ole savua vaikka se siltä näyttäisikin. Helteen korventamaan kuivaan maahan ropsahtanut pieni sade haipuu hetkessä höyrynä takaisin ylempiin kerroksiin.

Savu haisi Valkeakoskella 29.7.2010

Valkeakosken helteessä ja hiostavassa ilmassa oli puoleltapäivin aistittavissa selvä savunhaju. Mallasselälläkin havaittavissa selvä utuverho. Venäjän metsäpalojen tuottama utu oli siis jo saavuttanut eteläisen Suomen.

Iltaruskon sävyt

Luonnon mestarimaalaus.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan taiteenasiantuntija kun voi ihastella "Suuren luontomaalarin" taideteoksia. Tuo taide on meidän kaikkien saatavilla. Kesäiltana vain parkkeeraa ahterinsa lähimmälle kivenmurikalle. Penkiksi käy myös kannonnokka jos saatavilla sellainen on.

Antaa illan hiipua itsellään ja seurata katsellaan kohti horisonttia lipuvaa aurinkoa. Kun aurinko "sammuu" metsänrajan taakse vaihtuvat illan värit hiljalleen. Oranssista kohden syvää violettia.

Tuo kaikki kauneus ei vain tavoita kaikkia ihmisiä. Turtuneisuuttako se lienee. Matka nuotiota kallioluolassa tuijottavasta alkuihmisestä nykypäivään on pitkä. Jotain on kuitenkin pakko olla jäljellä. Mitä se on, jääköön kunkin pohdittavaksi.

Sammakkoperspektiivi

Sammakkoperspektiivi on hieno sana. Sitä voi itsekseen mutustella, ja testata lausumalla sana muutaman terassioluen jälkeen. Niin kauan kun kieli taipuu on kaikki OK.

Sammakkoperspektiivin etsiminen tekee kuvaajastakin nöyrän. Vaikea polviasento kivikossa ja sitten vain suuntaamaan. Kohde virnisteli oman aikansa ja ikäänkuin puisteli päätänsä. Kaikkea se helle teettää.

Juuri samalla kun selkäranka osoitti ryytymisen merkkejä, suoritti sammakko upean metrin loikan ja istui hetken aikaa olkapäällä. Se olisi ollut hauskaa seurattavaa sivusta katsojille. Voi olla että joku näkikin. Ainakin tirskuntaa kuului. No,- väliäkö tuolla.

Hetken helpotus

Tätä se nyt on, ihanaa kesää !

Hellettä on muutamia päiviä riittänyt. Yön unet ovat olleet hiostavaa torkkumista. Järveen pulahdus suonut hetken helpotuksen ja sitten ovat iskeneet märkään ihoon kiinni paarmat. Tuo siivekäs peto jonka leukojen napsaus vie mukanaan palan ihoa. Hyi helkkari !

Kuin uutta toivoa ennustaen taivaankansi täyttyi tummista pilvistä ja etäisestä kuminasta. Tulisiko vihdoinkin kunnolla vettä. Antaisi luoja tauon ryytimaan kastelulle. Sitten hetkisen aikaa helpotusta. Sade piiskasi maata ja kuivaa nurmea. Sitten hiipui entiselleen, Aurinko kurkki pilvienvälistä ja kostea maa höyrysi.

Ulkolämpötila putosi 28 asteesta 24 asteeseen. Muutoksen toki huomasi, nyt jo elohopeapatsas kiipeää hiljalleen kohti vanhoja lukemia. Tähänkö tämäkin riemu loppui? Josko vielä hiukan ropisisi.

Helteen piinaamat

Helteitten valoisampi puoli.

Kesä on ohittamassa keskivälinsä. Epätavallinen ilmiö, pitkäkestoinen lämmin kausi on saapunut vierailulle. Kestäessään pitkään se tuo mukanaan myös varjopuolia. Vanhempi väestönosa ja erilaisten sairauksien kanssa kamppailevat saattavat olla vaikeuksissa.

Euroopassa on annettu jo joissain maissa varoituksia ja ohjeita radion kautta väestölle. Nestettä on nautittava ja hakeuduttava varjoon auringon poltteelta.

Kesän lopulla sitten taas tilastoin todistellaan kuinka epätavallinen (tai tavallinen) kesä on ollut olemukseltaan. Tilastothan sen kertovat ainakin hukkuneiden määrän. Vaikeampi lienee tilastoida mikä osuus helteillä on mehentyville vanhuksille.

Ne jotka jaksavat riemuitkoon sydämensä kyllyydestä. Lapset leikkikööt vesileikkejään ja aikuiset valvokoot heitä puiden siimeksistä. Ennenpitkää sitä on kuitenkin kaivettava komerosta lämmintä niskaansa.

Hehkein kesä - nyt !

Mallasselän auringonlasku 2010

Nyt se on...

Hehkein kesän hetki. Ilma kuin lämmin maito, ja leppoisa luonnon tuoksu hämärtyvässä illassa. Aurinko taipuu alas horisonttiin ja utuverho peittää taivaanrannan. Vene lipuu melkeinpä tyynen veden yllä. Aironlavoista putoavat vesipisarat tekevät järven pintaan rengaskuvioita.

Sorsapoikue painuu emonsa perässä yöpuulle kaislikon kätköihin. Lokitkin ovat hiljenneet ja nuokkuvat karikon kivillä.

Laskeva aurinko rakentaa väräjävän sillan vastarannalle, tummien saarten kainaloon. Loiskahdus lahdelta kertoo taimenen ottavan hypyn pinnan ylle. Vajoaa sitten uudelleen veden uumeniin. Luonto rauhoittuu ja asettuu maisemaksi hämyiseen iltaan.

Juna Vilnasta Kaunasiin

Kulkeminen polttaa eläkeläisen suonissa. Silloin on mentävä kun on aikaa ja nivelet vielä jollain tapaa toimivat. Kun rannalla löhöäminen ei oikein sovi vartalolle on kuljettava kylillä. kurkisteltava pubeihin ja haisteltava kahviloiden tuoksuja ja tunnelmia.

Juna Kaunasiin Vilnasta maksoi 17 litiä eli 5 €uroa. Matka sujui leppoisasti nykyaikaisessa junassa, jossa tilaa oli runsaasti. Kesto tunti ja vartti. Maisema vihreätä maalaisseutua, jokunen pikku puro ja kylä. Lapsia uimassa missä vähänkin vettä näkyi. Kesä on kaikkialla samanlainen Baltiassakin.

Kummassakin , niin Vilnassa kuin Kaunasissakin on vanha kaupunki keskeinen elementti. Vilna vaikutti sittenkin vilkkaammalta. Vilna siisti muuten mutta jollain alueella ylenpalttinen graffitien tuhertelu loi ikävän sävyn.
Vilnan kaupungin yllä on kesäisin melkein takuuvarmasti nähtävissä kuumailmapalloja. Niitä voi nähdä joskus kymmenkuntakin lipuvan hiljalleen vanhan kaupungin ylitse. Maalikko hiukan kummastelee miten varsin lähellä kaupunkia sijaitseva lentokenttä noihin palloihin reagoi. lentokorkeudet ovat tietenkin eriluokkaa ja todennäköisesti myös pallot ovat ilmatilavalvonnan hallinnassa.
Joen varsi Kaunasissa oli säästynyt kovalta rakentamiselta, olivat lähinnä puistomaisessa tilassa. Niistä puuttui myös vesirajaan ahdetut rantaravintolat ja ankkuroidut jokilaivat. Oikeastaan se on hyvä juttu. Kuka pitää mistäkin, luonnonvarainen pikku joki keskellä kaupunkia on oiva virkistyskeidas vaikkapa kalamiehille. Heitä riittää kaikkialla... vielä toistaiseksi.

Linkki viimekesäiseen 2009 Vilnaan:

Vilnanreissu 2009