Pääsiäinen on jälleen ajankohtainen. Toisille se merkitsee uskonnollisesti hyvinkin paljon. Osalle se on vain pyhäpäivät jotka vapauttavat työstä ja antavat aikaa hengähtää.
Osalle se on hyvää ruokaa, lampaanlihaa ja punaviiniä. Suklaamunia, mämmiä ja pashaa. Vatsan juhlaa. Päättyyhän pääsiäisenä sitä edeltänyt ns. suuri paasto.
Pajunvitsoilla virpomista, kananmunien maalausta ja yhteistä aikaa. Vanhoja uskomuksia ja perinteitä. Pohjanmaalla on ollut tapana polttaa pääsiäisvalkeita.
Pajunvirvoilla vitsominen noidiksi pukeutuneiden lasten toimesta on se pehmeämpi muoto entisistä tavoista. Trullit sitten ennen mellastivat navetoissa karjan kimpussa.
Wikipedian mukaan trulleina toimivat nimenomaan yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka sillä tavalla ilmaisivat omaa kateuttaan naapureita kohtaan.
Munat ovat liittyneet pääsiäiseen hedelmällisyyden symboolina. Vertauskuvia luonnon heräämiselle ja kevään tulolle ovat myös hiirenkorvalla olevat koivunoksat vesimaljassa. Samoin niitä ovat rairuoho.
2 kommenttia:
Mistä muuten tulee pääsiäiselle nimi pääsiäinen??
No niin, pakko oli kysyä viisaammilta.
Siis...
Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan keksimä uudissana (alun perin päsieinen) ja tarkoittaa paastosta "pääsemistä", eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä. Monissa kielissä pääsiäisen sana on johdettu juhlan hepreankielisestä nimestä Pesah, esimerkiksi armeniaksi ja venäjäksi pasha, kreikaksi paskha ja ruotsiksi påsk.
Lähetä kommentti