Viime kuussa ehdin ihmetellä, ehkä liian aikaisin,- sitä että Valkeakosken imailutoiminta on niin kovasti hiipumassa.
Maaliskuun aurinkoinen päivä toi kuitenkin jälleen elämää Lotilanjärven jääkentälle. Oman ilmailukerhon koneen lisäksi pyrähti paikalle toinenkin kone. Se sai myöskin jäällä olevat ihmiset koneiden läheisyyteen ihmettelemään.
Kun säät ja jäät suinkin sallivat on järvellä ulkoilevilla mahdollisuus varmaankin seurata jälleen ilmailutoimintaakin. Sen luulisi ainakin kiinnostavan varsinkin miehiä ja perheen pienimpiä.
Nytkin paikalla olleet keskustelivat ilmailukerhon koneen liitokyvystä verrattuna viereiseen Cesnan liito-ominaisuuksiin.
Selkeästi myös alkoi selvitä yhteydenpito pilotin ja lennonvalvonnan välillä ennen nousua ilmaan.
Valkeakosken ilmailuseuran koneessa, asiantuntijan kertomana, on kääntyvälapainen potkuri. Siis lapakulmia voidaan vaihdella ja selvästi koneen äänikin muuttui nousun jälkeen. Äänen muuttumiseen tietenkin vaikutti myös kierrosluvun lasku.
Lentotoiminta on melko tarkasti säädeltyä ja varsin kurinalaista toimintaa. Joskus kuitenkin sattuu onnettomuuksia ja niistä seuraavat tarkat tutkimukset. Olkoon vaikka yksi tapaus esimerkkinä.
Vesiongelma jäällä ei kyllä ollut havaittavissa, vaikka sitä on joku jo kovasti valittanut.
Suurempi se oli selvästi viikon puolivälissä Vanajalla. Siellä ei selvinnyt jalkojen kastumatta ellei ollut kunnon kumisaappaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti