Kuresaari. Abaja teos. Suurtöl ja Piret kantavat kalasaalista.(Foto:VJ)Viron kansa, tuolla Suomenlahden eteläpuolella, on historiansa aikana aina ollut jotenkin kytköksissä Suomeen. Aivan samalla tavalla kun me olemme olleet jonkinlaisessa liekassa Venäjään ja Ruotsiin.
Yhteydet Viroon olivat varsin kiinteät, kunnes toinen maailmansota sen keskeytti.Virosta tuli neuvostovaltio.
Oma lukunsa oli 20-luku ja siihen liittyvä pirtun salakuljetus, sekä suomalaisten apu sotilaallisesti mm Saarenmaan taisteluissa Viron vapautumisen yhteydessä 1919.
Puuhamiehiä salakuljetuksessa oli kummankin maan rannikolla. Pirtuveneet ja torpeedot olivat sen kauden nimikkeitä. Samoin kuin "kova tee" ja "varpunen"
Oma kulkemiseni Viroon alkoi 1970 luvun lopulla, neuvostoaikaan. Pienellä Tallin purkilla yli lahden keikkuen. Olumpiavuonna tullut Georg Ots oli jo iso laiva. Ruoka ja paukut olivat edullisia ja Rummy Jyri pubissa soi raastava rokki.
Nyt kun visiittejä on ollut takana satakunta, päiväreissuista viikon kylpylälomiin, huomaa sen voimakkaan kehityksen mikä maassa on tapahtunut.
Varsinkin Tallinna on muuttunut rakennuskannaltaan, poislukien vanha kaupunki. Hotelleja ja ravintoloita on noussut kuin sieniä sateella.
Ankea ja masentunut tunnelma vallitsi 70-luvulla. Väki laahusti lumisohjossa ja nuorison pukeutuminen oli tylsän harmaata. Alakulon aisti. Raitiovaunut kolistelivat kiskoja pitkin ja ihmiset katselivat ulos huuruisista ikkunoista.
Joulua ei vietetty julkisesti, jos vietettiin niin salaa, eteenvedettyjen ikkunaverhojen takana, tiukasti perhepiirissä.
Viron kylpyläperinne on jo vuosia sitten temmannut suomalaiset mukaansa. Päivittäin satamasta lähtee autoja Haapsaluun, Pärnuun ja Saarenmaalle. Laivaliikenne on aivan uusissa mittaluvuissa verrattuna yhteen pieneen Tallin laivaan. Ero sen suhteen on valtava.
EU jäsenyys Virolle oli tie joka on sitä nopeasti auttanut saamaan kuntoon esimerkiksi Via Baltican. Monta muuta kohdetta löytyy jonka viereltä löytyy kyltti kertomassa EU:n avusta.
Hintakehitys on ollut jatkuvasti myös nousussa. Ei se siten enään niin paljoa Suomesta eroa.
Paljon on ihmisiä kulkenut, siitä ajasta kun pujottelin valtavien kivenjärkäleiden välistä Toompean mäellä. Panssariesteiksi ne olivat nostettu.
Aika oli uuden kauden kynnys. Jeltsin nousi Venäjällä panssarivaunun päälle pitämään puhetta ja Berliinissä keikahti muuri. Itäeuroopan läpi kävi tuulenpuuska.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti