Isännälle tietenkin varattiin se suurin rapu, kuinkas muuten.
Kun rapukausi on ohitse, voi omaa muistiaan virkistää muutamalla kuvalla noista hommista muutaman vuoden takaa.Emäntä ei ollut moista puuhaa koskaan tehnyt, irvistys naamalla oli hirmustunut kun rapu molskahti kiehuvaan veteen.
Homma tehtiin hienovaraisesti pikkulikkojen näkymättömissä. Savusaunassa öljylampun valossa.
Järven vesi oli noin kaksitoista asteista. Jäähdytys on tehtävä varsin nopeaan, joten sitä tehostettiin airolla hiljalleen melomalla vettä kattilan ympärillä. Varottava oli ettei liikaa melonut ja saanut kattilaa nurin.
Keittämisen jälkeen kun kattila oli jäähtynyt, laitettiin ämpäriin punaset ravut ja uutta tilliä mukaan.
Sen jälkeen kaadettiin jo jäähtynyt keitinvesi rapujen päälle. Sitten vietiin ämpäri kylmiöön odottamaan iltahämärää, patonkia, salaattia ja juomia maun mukaan.
Siinä se !
Jotain outoo niissä ravuissa oli. Aamusella kauhea nälkä ja päätä jomotti. Ihan noin muuten sanoen - ettei noista raavasmies miksikään tule.
Joskus 1900 luvun alussa on niitä kuitenkin rahdattu Pietariin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti