Keväinen päivä, ihmisiä liikkeellä ja savun ja loimutetun kalan haju. Taustalla vetelee pelimanni ja puhuu välillä leukavia mikkiin. On keväisen kalamarkkinan aika.
Kalaa paistuu ja tirisee muurikoissa, perunoita höysteeksi ja vaikkapa neulamuikkuja tuokkoseen. A vot, jo kelpaa väen tepastella.
Markkinakojut ovat myös muita tuotteita varten. Joku myy tauluja, joku muovipusseja. Tietenkin on oltava kahvia ja ohukaisia mansikkahillolla. Jo vain kelpaa.
Ukot turisevat omia juttujaan ja lapset vievät vanhempiaan kohden pomppulinnaa. No poneja täytyy tietysti käydä ihastelemassa, nuorin vasta kaksiviikkoinen.Siis nuorin noista poneista.
Hyvin sekin sopeutuu markkinatunnelmaan, taatusti ensimmäisiinsä. Paljon on vielä pureskeltavaa ruohoa taipaleen varrella.
Kanavassa on nyt kova virtaus, Reimarit viistävät vettä virtauksen voimasta. Syytäkin juoksuttaa sillä korkealla on yläpuolen vedenpinta. Kanavanvarsi ja torialue, veden partaalla, on oivallinen paikka kalamarkkinoille.
Olisikohan jo aurinkoisia päiviä tulossa lisää. Ilma on vielä hiukan koleaa. Kyllä se kesä sieltä hiljalleen tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti