Aiemmin kerroin noista Särkisalon suurista hauista. Jotkuthan niitä saavat, minä en koskaan ole saanut lähellekkään sellaisia kaloja mistä puhetta olen kuullut. No, tarinat on tarinoita ja kuuluu kalastukseen. Sitten tulevat kalavaleet, tuo kalastuksen suola. Nihin joko uskotaan tai sitten ei.Silminnäkijäksi itsensä kehunut mies kertoi minulle olleensa paikalla kun koskilaiset pojat tulivat haukensa kanssa Särkisalon laituriin. Toinen istui hauen päällä ja piti sitä veneen pohjalla niskalenkkiotteella. Mukana ei ollut kuulema vehjettä jolla olisi hengen saanut pois. Iso se kala joka tapauksessa oli.
Useita juttuja kalastusaiheisissa lehdissäkin kalasta oli. Minä törmäsin tuohon "haukivainajaan" Vääksyssä. Suomen kalastusmuseossa se oli seinälle asetettu Nils Masterin uistinten ympäröimänä. Uistimet liittyivät ilmeisesti jotenkin tuohon sponsorihommaan, joka poiki sitten pojille pienimuotoista avustusta kalastustoimintaan jatkossa.
Vääksyn kalastusmuseo on ihan mielenkiintoinen paikka. Aivan kanavan vierellä ja sisältää paljon tietoa vanhoista kalastusmenetelmistä. Myöskin uistinvalmistaja Lauri Rapala on saanut museossa arvoisensa huomion. Rapalahan lienee maailmalla tunnetuin suomalainen uistinmerkki.
Ensimmäinen Rapala uistin veistettiin suutarinveitsellä korkista ja päällystettiin tinapaperilla.Nyt se on maailmanlaajuinen konserni, Viro, Kiina ja Yhdysvallat jatkavat suuressa mittakaavassa tuotteen valmistamista. Konserniin kuuluu lisäksi puukkoja valmistava Marttiini ja suksitehdas Peltonen.
Tuo Ari Heleniuksen ja Kari Koljosen hauki painoi 18.8 kiloa. Se oli ilmeisesti suurin 1900 luvun rekisteröity hauki vapavälineillä saatuna. Särkisalo ja myöskin Kustavi ovat olleet kalamiesten suosikkipaikkoja juuri haukikalastuksen osalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti