Kuva: Jukka Helenius
Kuvan asetuksia.
Polttoväli 300 mm
F- luku f/5,6
Valotusaika 1/1000 sekunttia
Pentax K - x
Muutama päivä taaksepäin,- oli täysi kuu ja ilma kirkas. Pakkaspäivien kohokohta oli kun kuu täytenä taivaalta möllötti.
Kuun kuvaaminen ei sitten ollut hanskassa. Juoksin kameran ja jalustan kanssa ulos, Reinotossuissa ja karvalakki päässä. Pakkanen lähenteli - 30 astetta ja sormet olivat kohmeessa. Kokeilin kahtakin eri kameraa,- ei vaan löytynyt tyydyttävää tulosta.
Kotoväki hermostui ja sanoi: " Nyt se ramppaaminen riittää, mitä naapuritkin tosta touhusta ajattelee ?" Pakkohan se lopettaa oli. Käsky tuli sen verran vakuuttavalla tavalla esitettynä. Annoin periksi taas kerran. Kyllä se joskus vielä onnistuu.
Asia tuli kylillä puheeksi ja pian sähköposti kilahti. Oli joku muukin innostunut kuutamolla temmeltämään. Tuloskin oli jo parempi kuin oma epämääräinen valomöllykkä. Sain luvan, ja pistin sen sähköpostilla tulleen kuutamon näkyville.
Hiukan kuvankäsittelyohjelma kuitenkin tuota kuvaa on muokannut. Siihen on tullut värejä jotka eivät todellisia ole. Pieni vihreä alue ja isompi ruskea. No, joku selitys kai noille väreillekin löytyy.
6 kommenttia:
Älä välitä Veikko, on sitä toisetkin ihan kuutamolla näitten kuvien kanssa.
terv. hookoo
Äläs muuta sano !
Lohdutuksen sanoja tässä olen kaipaillutkin.
Paljon on vielä opittavaa kuvauksesta.. :D
Heh !
Helppohan se on sanoa täysinoppineen mestarin. :)
En tarkoittanut sillä että olisi huonoja kuvia tai muuta vaan sitä että tuskin missään asiassa voi koskaan olla täysin mestari vaan aina on jotain uutta opittavaa.
Kiitos tuosta tarkennuksesta.
Aina on jotain opittavaa. Se tekee elämästäkin paljon mielenkiintoisemman.
Niinkauan kun tuntee saavansa jotain uutta,- on päivä pelastettu.
Lähetä kommentti