Mietteitä Maltalta

Bouganville täydessä kukassaan.

Melliehan kylä Maltalla.

Malta 17.5.2010

Toukokuu sitten sai jo matkakuumeen päälle ja kun netistä löytyi edullinen viikko Maltan saarivaltiossa, niin mikäs siinä sitten auttoi. Lasku Maltan kentällä oli melkoinen rysäys verrattuna paluulennon jouhevaan liukuun Vantaalle. Syynä oli ilmeisesti voimakas tuuli joka saarivaltiota riepotteli.

Valetta oli majapaikasta noin 15 kilometrin päässä ja sinne sitten vanhat keltaiset bussit toivat viikon aikana useamman kerran. Bussiliput olivat edulliset, - noin 60 sentistä reiluun euroon. Hinnoittelu jäi hiukan mysteeriksi mutta perustunee johonkin vyöhykejakoon ja siihen onko kyseessä ns. expres linja. Saattoi siihen vaikuttaa bussikuskin omakin harkinta. Kuitenkin siis edullista. Bussit vanhoja Leylandeja, Opeleita ja vastaavia.

Kaunis bussi naapurisaarella Gozolla.

Naapurisaarelle Gozolle kulki säännöllinen lauttaliikenne. Pääkaupunki on Victoria ja lienee asukasluvultaan hieman yli 6000 henkilöä.Koko saaren väkiluku on lähes 30 000. naapurisaaren vierailu jäi vain muutaman tunnin mittaiseksi, toki sieltäkin kertyi valokuvia jonkinverran.

Vanha Morris pysäköitynä.

Liikenne oli liian omituista meikäläisille. Englantilaisten perua oli vasemmanpuoleinen liikenne. Tiet kuoppaisia ja mutkaisia. Skooterin vuokrauksen sai hyvällä syyllä unohtaa. Bussiliikenne oli kattavaa ja edullista. Paikallisten rakastama siestan aika näkyi matkustaessa bussilla. Siellä täällä täydessä unessa olevia ihmisiä.

Katolilaisuus näkyy rakennuksissakin.

Maltan saari on tiheään rakennettua ja asuttua. Pieniä palstoja oli maanviljelyyn mutta suurin osa kai lienee tuontitavaraa. Sisiliaan on alle satakilometriä ja Afrikan rannikollekin vain parisen sataa. Juomavettä joudutaan tekenään merivedestä ja veden puute lieneekin yksi alueen ongelmista.

Kaupungit ovat niin kylki kyljessä kiinni että on vaikea eroittaa missä toinen loppuu ja toinen alkaa. Hiekkarantoja on vain muutamia, liuskekivipenkkaa runsaasti.Penkkojen sisään on muodostunut myöskin luolamuodostumia joissa turistit sitten vierailevat.

Historiaa, kirkkoja ja museoita on saari täynnä. Kävimme Valletan kärjessä olevassa Sotamuseossa. Museo kertoo Maltan taisteluista toisen maailmansodan aikana. Sehän oli osa suurta sotanäyttämöä ja strategisella paikalla tukikohtana keskellä Välimerta.
Kalastusveneitä Melliehassa.

Maltan viikko meni vilauksessa. Tummat pilvet taivaalla olivat aamulla tyypillisiä. Päivän mittaan tuuli ne kuitenkin puhalsi sivuun. Lämpötila oli noin 22 - 23 astetta. Ei se ainakaan ollut liikaa, toisin voi olla keskikesällä.

Ruokaa saa monentyyppisistä kuppiloista. Italian vaikutus selvästi näkyy. Samoin näkyy brittien vaikutus. Malta on osa heidän lempikohteistaan. Aamupalalta saa takuuvarmasti paistettua munaa ja pekonia.Kaurapuuro voi olla kiven alla.

Hiukan Maltanrististä

Maltan risti tunnettiin jo ensimmäisen ristiretken v. 1095 aikana.

Sen kahdeksan sakaraa symboloivat kahdeksaa ritarillista hyvettä:

uskollisuutta, hurskautta, vilpittömyyttä, rohkeutta, kunniaa, kuoleman halveksintaa, köyhien ja sairaiden auttamista sekä kirkon kunnioittamista.

Mikä on muuttunut ?

Valkeakoski 1.5.2010

Vappu on jälleen saapunut. Ilma kolea ja vesitihkuinen.Se on siis tyypillinen vappusää edessä. Sima ja tippaleivät tekevät kauppansa. Ihmiset alkavat siirtymään ulkotiloihin. Edessä on hiukan poliittista retoriikkaa ja vaisua hengennostatusta.

Löysin nettiä selatessani Amerikan suomalaisten kevätjulkaisun kannen vuodelta 1913. Suomalaiset siirtolaisethan olivat varsinaisia aktivisteja Ay - liikkeessä Yhdysvalloissa.

Tuosta kansilehdestä on kulunut aikaa 97 vuotta. Onko mitään oikeasti muuttunut ? Suomi on kokenut kolme sotaa.Oikeastaan neljä, jos lasketaan Lapinsota omakseen. Saavuttanut itsenäisyyden ja rakentanut hyvinvointia ja omaa yhteiskuntamuotoaan.

Liittynyt jäseneksi Euroopan Unioniin. Vaihtanut oman valuuttansa euroon.Nyt kuitenkin unionin taivaalle on lipumassa tummia pilviä. Ovatko edessä suuret talkoot. Kreikka on lipsunut ja jonossa on muitakin löysänlinjan maita.

Sen pöydän putsaamiseen menee hyvässä lykyssä monta vuotta. Onnistuuko se lainkaan? Toivottavasti pohja on kuitenkin tukeva ja koko korttitalo ei romahda.

Joidenkin skenaarioiden mukaan Suomikin voi ottaa markan uudelleen käyttöön. Sellaiseen ratkaisuun on kuitenkin pitkä matka. Olisiko sekään enään mikään ratkaisu ? Naapurimaa Virokin liittynee kuitenkin ensi vuoden alussa euroon.

Onko kaikki hyvin ? Varmaankin monessa suhteessa paremmin kuin vuosisata sitten. Jotain kuitenkin edelleen on pielessä.

Työttömyys kuitenkin lisääntyy. Voivatko ihmiset henkisesti hyvin? Toteutuuko terveydenhuolto siten kuin pitäisi? Entä leipäjonot, miksi niitä on edelleenkin, mistä se on merkkinä ?

Maahanmuutto on lisääntynyt EU-jäsenyyden aikana. Riittääkö tahtoa ja voimaa hoitamaan vanhenevaa väestönosaa ? Monessa suhteessa näyttää hankalalta.

Rahalla ei ole isänmaata. Voittoa yritetään hieroa vähemmällä väellä. Palkat ja työehdot ovat pimeitten työmarkkinoitten ohjaamana siirtymässä sivuraiteelle.

Valvonta ei toimi ja työmaat ovat henkisessä ahdingossa. Onko nyt siirrytty pelon ja alistamisen ilmapiiriin. Pahalta näyttää.

Pimeillä rakennustyömailla ei tahdo löytyä vastuunkantajia, ei dokumentteja, ei palkkatilastoja. Miksi ei valtiovalta ota asiaan tiukempaa linjaa? Kysehän on kuitenkin loppujen lopuksi tämän maan kansalaisten hyvinvoinnista.

Vaikka EU:ssa ollaankin, pitäisi aina kuitenkin muistaa oman kansakunnan historia ja osin vaikeahko menneisyys. Sen kansan hyvinvointi pitäisi olla kuitenkin päälimmäisenä.

Talouselämää pyörittää tietenkin raha, voitot vilahtavat napin painalluksilla toiselle puolen maapalloa.

Kuka selvittää sen, minkä lipun juuressa on se holvi jonne suomalaisten työn tulokset siirtyvät. Jääkö tänne vain muruset ?

Hyvää Vappua ja kesänodotusta.